Rehkimistä ja rentoilua

Keskiviikkona oli puomipäivä. Rakensin maneesiin muutamia ihan perus puomijuttuja, jotta joutuis poika taas vähän keskittymään mihin kinttunsa laittaa. C-päädyssä oli kolme viuhkapuomia voltilla ja pääty-ympyrällä yks korotettu puomi. Lisäks vielä neljä korotettua ravipuomia hieman normaalia jyrkemmällä lävistäjällä.

Alotin verkkaamalla kaikki askellajit läpi, samalla tulin jo tuota yhtä korotettua puomia sillon tällön ympyröillä. Asettelin ja jumppailin vähän molempiin suuntiin, laukassa tein myös vastalaukkaa. Aika hyvin toimi, ei venytellyt niin hyvin eteen-alas kuin yleensä, mutta muuten oli kivasti avuilla. Edelleen ongelmana mulla on saada vasempaan kierrokseen ulko-ohja tuntumalle ja Otto tukeutumaan siihen. Tää on kuitenkin vaan mun ongelma, sillä valmentajan mennessä Otolla se ei huomannut hepassa mitään puolieroja. Joten kovaa harjottelua vaan, vaikka vaikeeta onkin. :D Verkan jälkeen tulin kaikkia puomeja molemmista suunnista, yleensä niin että C-päätyyn tuli voltilla oikeessa kierroksessa viuhkapuomit ravissa, sitten ympyrällä laukassa korotettu puomi ja siitä jatkoin ravissa lävistäjällä oleville puomeille. Sit keskellä olevan puomin yli ja suunnan vaihto aloittaen taas oikeessa kierroksessa viuhkapuomeilta. Kun tää sujui hyvin, tulin pelkkää i:ssä olevaa puomia laukassa ja kääntäen puomin jälkeen aina eri suuntaan niin, ettei Otto saa ennakoida mihin käännytään (sama harjotus kuin maanantaina valkassa). Nyt sujui tosi hyvin, kun muistin ite olla kääntämättä liian aikasin puomille huonolla tiellä, niin heppa pysyi suorana ja tehtävä onnistui. Lopuks tulin vielä kaikkia puomeja vähän sekasin. Otto oli tosi kivasti avuilla ja kuunteli. Loppuravit annoin venyttää eteen-alas. Pauliina talutti loppukäynnit sillä aikaa kun mä keräsin puomit pois. 

Ja hyi, maneesissa oli iso sammakko! Olin nostamassa yhtä puomia maasta, niin ihan siinä mun käden vieressä oli sellanen ruma ruskee sammakko. :D Pauliina sitten rohkeena kuskas sen ulos sieltä, mä en kyllä olis uskaltanut.

Ostin Otolle latoon rehuille tollaset säilytyslaatikot Ikeasta. On tosi kätevät, tähän asti rehut ollut ihan vaan säkeissä.

Torstaina Otto sai viettää vapaapäivän. Perjantaina juoksutin sen maneesissa sivareiden kanssa. Yleensä mulla on aina sillä juoksuttaessa sivarit, tai siis alkuun ja loppuun ravuutan ja kävelytän ilman jolloin se osaa hyvin venytellä eteen-alas. Kuitenkin tekee ihan hyvää joutua hetki työskentelemään kunnolla. Juoksutin ihan vaan askellajit läpi ja tein melko paljon ravi-laukka siirtymisiä. Otto kuunteli tosi kivasti eikä missään vaiheessa tullut ongelmia.

Otto siis ei oo aina ollut ihan yksinkertaisimmasta päästä juoksuttaa. Ennen sillä ei voinut pitää raippaa sen synkän menneisyyden takia. Noh, toki se jossain vaiheessa hoksas ettei sen oo muka pakko juosta jossei halua ja liimautu vaan muhun kiinni. Jos otin raipan, se vaan peruutti ja jos mulla ei ollut raippaa niin se seuras mua kuin hai laivaa. Nykyään kuitenkin oon saanut sen ymmärtämään mitä sen kuuluu juoksuttaessa tehdä ja pystyn pitämään raippaakin. Edelleen se saattaa joskus yhtäkkiä testata vaihtaa suuntaa täydestä vauhdista tai sit suuntaa vaihtaessa liimautua muhun kiinni, mutta nykyään tiedän ite millä saan sen ymmärtämään mitä haluan ja ongelmia ei pääse tulemaan. Pyrin silti juoksuttamaan sitä vähintään kahesti kuussa, jottei kaikki opittu unohtuis.

Sori, jälleen näitä ihania kännykän laatu-otoksia.

Tänään eli lauantaina kävin kahden muun tallilaisen kanssa maastoilemassa, Otto toimi tällä kertaa vetohevosena. Mentiin suht lyhyt 35 minuutin lenkki, kaikissa askellajeissa. Otto oli tosi kiva, mitään ei ihmetellyt ja oli tosi kevyt ja kiva ratsastaa. Yleensäkkin tykkään mennä ensimmäisenä, sillon Otto on kaikista parhaiten kuulolla ja avuilla. Sikalan kohdalla oli taas lampaita jotka juoksenteli aitauksessaan, mutta Otto ei korvaansa lotkauttanut.

Loppuun vielä vanhoja kuvia, kun nyt ei ratsastuksista ollut materiaalia. Maastoilukuvat on meidän ekalta yhteiseltä maastoreissulta vuonna 2010 otettuja.

Puomeja kesäleirillä 2011