Se aivan tavallinen tallipäivä

Osa teistä toivoi valmennus- ja kisapostausten rinnalle ihan tavallisia arkipostauksia. Sunnuntaina otin kameran tallille mukaan, joten ajattelin vähän kirjoitella siitä, minkälaisia mun useimmat tallireissut on. En jaksanut kauheasti panostaa kuvaamiseen, joten nuo on vähän sellaisia räpsyjä sieltä ja täältä.

Kello näytti 15.41, kun sain juotua kahvikupin tyhjäksi ja lähdin eteiseen pukemaan. Tallitakki haisi kahville, onnistuin eilen kaatamaan kisoissa siihen iltapäiväsumpit. Hyi. Ajelin tavalliseen tapaan tallille ja matkalla pysähdyin Oton haudalle. En ole varmaan kertaakaan vielä onnistunut käymään siellä ilman, että kyyneleet alkaisi polttaa silmäkulmia. Samalla muistan, että pitäisi tehdä Otosta joku kaunis muistovideo, kun vaan osaisi ja ehtisi. Matkalla ehdin myös pohtimaan tulevan viikon kouluhommia ja laulamaan hyvin epävireisesti Eppu Normaalin kappaletta Tahroja paperilla. Lisäksi pohdin minkälainen tästä postauksesta voisi tulla ja sitä, kastunko maastoreissulla, koska välillä vähän piskottelee. Ikuisuudelta tuntuneen 28 kilometrin jälkeen kurvaan sorat lentäen tallin pihaan kiiltävällä koslallani. Ei vaan, ihan rauhassa tulin ja kurasta harmaalla autollani.

Tallilla ensimmäisenä käyn vaihtamassa tallikaverin kanssa kuulumiset ja moikkaan Etnaa, joka puhisee mulle. Varmaan sekin haistoi kahvin takissani. Seuraavaksi suuntaan hakemaan Etnan iltaruokasangon, mittaan sinne veden ja turvotettavat ainekset. Tallikaverikin on lähdössä maastoon, joten melko ripeästi harjaan Etnan ja varustan sen. Kumpparit vaihtuvat ratsastuskenkiin ja panta kypärään.

Kävellään pihalle, noustaan tallin edessä selkään. Etna ei meinaa pysyä paikoillaan kun laitan jalan jalustimeen, kiire maastoon olisi jo ilmeisen kova. Kiristän vyön ja lähdetään rinnatusten kävelemään tallilta poispäin. Muistan kerrankin laittaa sports trackerin päälle. Maastoreissu sujuu normaaliin tapaan. Aluksi käveltiin melko pitkään, sitten ravailtiin ja otettiin vähän laukkaa. Ravissa edettiin välillä melko lujaa, Etnakin sai näyttää parhaat keskiravinsa. Laukassa otettiin yksi vähän reippaampi pätkä, mutta ei kovin pitkää, koska molemmilla hevosilla oli tarkoitus olla kevyempi päivä. Kotimatkalla autoja on liikenteessä normaaliin verrattuna aika paljon, Etna jännittyy niistä hieman, mutta on kuitenkin ihan fiksusti. Naureskeltiin joutsenille, joilla oli pellolla ilmeisesti joku marssiharjoitus meneillään. Siellä ne tallusti nätissä jonossa samaan tahtiin eteenpäin, erikoinen näky.

Reissu kesti 50 minuuttia, matkaa kertyi 6,6km ja huippunopeus oli 35km/h. Tallilla otan jo käytävällä Etnalta kuraiset suojat jaloista, jotta karsinassa oleva turve ei sotkisi niitä entisestään. Päästän Etnan karsinaan, otan varusteet pois ja käärin kylmäyssuojat tamman jalkoihin. Samalla tamma saa kaula- ja kylkihieronnan. Kun kyljissä alkaa hieronnan myötä kiertää veri, tamma yrittää jatkuvasti hampaillaan rapsuttaa kylkiä, jolloin saan olla tarkkana, etten menetä samalla sormiani. Lopuksi vielä porkkanavenytykset, ja tyytyväinen poni saa loimen selkäänsä.

Hierontaa prinsessalle :)

Putsaan suojat ja muut varusteet sekä teen Etnan iltaruoan loppuun. Tamma hörisee kun vien ruokasankoja sen oven eteen, joten sorrun antamaan sille vielä vähän herkkuja. Laitan tavarat paikoilleen ja otan tammalta kylmäyssuojat pois. Kun kaikki alkaa olla valmista, huudan moikat ja lähden kotia kohti kovan nälän saattelemana.

Kertokaa ihmeessä palautetta mitä tykkäsitte tälläisestä hieman normaalista poikkeavasta postauksesta, lisää näitä vai ei enää koskaan?

1-tason koulukilpailut 25.3

Keskiviikkona suunnattiin Lehtimäelle 1-tason koulukisoihin vähän extempore. En siis ehtinyt ratsastamaan ratoja kertaakaan läpi Etnan kanssa, mutta radat oli onneksi ennestään tuttuja.

Ensimmäinen luokka oli Helppo C:1 2000, eli sama ohjelma, jonka olin mennyt Etnan kanssa viime syksynä. Myös tuomari oli sama, joten oli erittäin kiva saada vertailukelpoiset radat ja arvostelut. Itse rata sujui ihan odotusten mukaisesti, peruutuksessa takkuilua, kolmikaarinen hyvä ja laukassa hieman niskasta jännittynyt hevonen. Suoritus oli kuitenkin tasainen ja tehtiin asiat siellä missä piti, tulos oli 72,5% ja sija 1/6. Prosentit yllättivät, koska en uskonut saavani ihan noin paljoa kuitenkaan. Tasan 9% nousi siis tulos verrattuna 4 kuukautta sitten ratsastettuun rataan, silloin tulos oli siis 63,5%. En ala sen tarkemmin selittämään radasta, alla on arvostelupaperista kuva ja suoritus löytyy videolta.

Toiselle radalle en viitsinyt hirveästi verkata, koska Etna tuntui ehkä hieman väsyneeltä. Toinen rata, eli K.N. Special ei ollutkaan ihan niin onnistunut kuin edellinen rata. Etna jäi hieman pohkeen taakse, joten se oli jännittyneempi niskastaan ja selästään. Tietysti myös vaatimustaso oli korkeampi kuin C:ssä, joten jonkin verran tuosta jännittyneisyydestä pisteitä verotettiin. Menin vielä itse lähes unohtamaan jälkimmäisen voltin, juuri ennen kulmaa muistin sen, joten oletettavastikaan voltista ei tullut kovin symmetrinen.. :D Noh, parempi sekin kuin kokonaan unohtaminen. Muita epäonnistumisia radalla oli pysähdys, jossa Etna ei oikein malttanut seistä, ja laukasta käyntiinsiirtyminen, joka tuli hieman kättä vasten. Myös oikean laukan nosto oli hyvin jännittynyt ja ja ja... Listaa voisin kriittisenä ihmisenä jatkaa loputtomasti, mutta ehkä tuo nyt riittää. Prosentteja saatiin siis 60,4% ja sija 2/5. Aina löytyy parannettavaa, ja hyvä niin, mutta ei sitä varmaan kovin pettynyt saa olla jos kotiintuomisina on kaksi ruusuketta.. :)

Hiltsun estevalmennus 23.3.

Maanantaina Hillevi Huttunen tuli pitämään kotimaneesillemme estevalmennuksia. En ollut koskaan ennen Hiltsun tunnilla ollut, joten oli erittäin kiva päästä jälleen uuden valmentajan silmän alle. Edellisenä päivänähän olimme ollut kisoissa hyppäämässä, joten normaalista poiketen meille tuli kaksi hyppypäivää putkeen. Etnalla oli ollut kuitenkin Seinäjoen kisoja ennen kahden viikon hyppytauko, joten voimia ja intoa oli kyllä varastossa molemmille päiville.

Aloitimme verkkaamalla ympyräkahdeksikolla, mennen aina I:ssä olevien ravipuomien yli. Ensiksi mentiin pelkästään ravissa, hetken päästä päätyihin lisättiin suurehkot laukkavoltit. Volteilla mun täytyi kiinnittää huomiota siihen, etten taivuta kaulaa liikaa, jolloin lavat karkaa ulos. Verkan jälkeen otettiin parit hypyt molemmista suunnista pienelle esteelle, jonka edessä ja takana oli puomit. Lähestyminen tehtiin ravissa, ja esteen jälkeen piti jatkaa laukassa. Etna oli tässä aika hyvä, oikeaan kierrokseen valui lähestymisessä hieman vasemmalle, mutta laskeutui kuitenkin aina myötälaukassa.

Kaikki hypyt näkyvät videolla, joten en niitä ala tähän kauheasti selittämään. Etna oli pääosin tosi hyvä, hieman se olisi saanut olla paremmin pohkeiden välissä, jolloin olisin saanut ratsastettua kaarteet tasaisemmin. Etenkin muutamiin juttuihin pitäisi kiinnittää huomiota:

-Huolelliset suoristukset. Etenkin suoran suhteutetun ensimmäiselle pystylle tullessa näkyy, etten suorista Etnaa täysin ulkoa ennen estettä, jolloin se helposti laskeutuu vastalaukassa.
-Varo jäämästä kiinni tulevaan sisäohjaan, mikäli esteen päällä täytyy vaihtaa laukka. Etna vaihtaa laukan melko helposti, ja jos täytyy johtaa tulevaan suuntaan niin se täytyisi tehdä enemmän sivulle päin. Jos sisäohjaan jää kiinni, takajalat ottavat herkästi puomin matkaan. Tätä ongelmaa  ei ollut lävistäjien suuntaisilla esteillä, koska niissä laukanvaihto tulee paljon luontevammin, mutta I:ssä olevalla pystyllä jäin itse turhaa varmistelemaan laukanvaihtoa.
-Ratsasta kaarteeseen riittävän syvälle, älä jätä ahtaassa maneesissa askeleita pois. Tämä "ongelma" tuli vain kerran valmennuksen aikana, kun näin kaarteesta paikan vähän kauas, lähdin ratsastamaan eteen, vaikka esteelle olisi ollut vielä melko pitkä matka. Odottamalla olisin saanut ihan hyvin vielä yhden askeleen lisättyä. Muuten tässä ei olisi ollut ogelmaa, mutta okserin jälkeen täytyi jatkaa 16m suhteutettu pystylle, jota en sitten saanut tehtyä, koska tulin liian isosti sisään. Seuraavalla kerralla onnistuin kuitenkin hyvin korjaamaan virheeni, ja kaareva linja onnistui hyvin. Olin kuitenkin jo niin ajatuksissani, että unohdin radan jatkuvan vielä tämän suhteutetun jälkeenkin, mutta yhden ympyrän jälkeen pääsin jatkamaan tehtävän loppuun.. :D




Viimeaikoina postaukset on ollut melko valmennus- ja kisapainotteisia, koska niistä on ollut materiaalia. Mielelläni toteuttaisin myös jotain muunlaisia postauksia, olisiko teillä mitään ideoita tai toiveita? Musta tuntuu, että lähiaikojen kaikki postaukset on ollut melko samanlaisia, selostus valmennuksen kulusta ja lopuksi video. Haluaisitteko jotenkin eri tavalla toteutettuja valmennuspostauksia, vai onko tälläiset hyviä?

Eilen käytiin lähipaikkakunnan seurakoulukisoissa pyörähtämässä melko hyvällä menestyksellä, mutta siitä lisää sitten seuraavassa postauksessa. Käykää myös lukemassa eilen ilmestynyt postaus Kaisan tunnista, mikäli ette ole vielä ehtinyt sitä tekemään!

Kaisan koulutunti ja kuvia Seinäjoen kisoista

Perjantaina Kaisa tuli taas pitämään koulutunteja meidän kotitallille. Aloitettiin heti normaalin ympyröillä verkkaamisen sijasta tekemällä maneesin keskelle s-kiemura, jolla hevosen tuli olla normaalista poiketen suora. Uralla mentäessä sai asettaa hieman sisään. Tehtävän tarkoituksena oli saada hevosen lavat haltuun ja kääntymään se hyvin ulkoavuista. Aluksi tehtiin käynnissä, sitten ravissa ja lopuksi tehtiin s-kiemura ravissa ja uralla mentiin laukkaa. Tehtävä oli meille erittäin hankala, koska Etna vaatii melko paljon taivuttelua rentoutuakseen. Verkka ei siis mennyt kovin kummoisesti, mutta tehtävän hyödyn näki sitten verkan jälkeen, nimittäin muut hommat tuntui alun jälkeen hyvin helpoilta, kun sai asettaa ja taivuttaa kunnolla. :D

Verkan jälkeen otettiin jalustimet pois ja jatkettiin samalla reitillä, mutta tehtiin ennen s-kiemuraa voltti ja s-kiemuran jälkeen voltti. Aluksi tultiin käynnissä voltit ja kiemura, uralla mentiin ravissa. Käynnissä Etna oli ihan hyvä, mun täytyisi vaan opetella myötäilemään käynnissä hieman kädellä kuitenkaan tuntumaa menettämättä. Helposti käsi lukkiutuu paikalleen, jolloin Etna jännittyy heti. Seuraavaksi jatkettiin koko homma ravissa. Etna oli pätkittäin oikein kiva ratsastaa, eikä ravissa tullut mitään suurempia ongelmia, jos kuski muisti vaan suoristaa ja asettaa huolella. Lopuksi tehtiin vielä voltit ja ura laukassa, ja s-kiemura ravissa. Siirtymiset alaspäin onnistui tosi hyvin, samoin laukkaaminen voltilla. Uralla Etna helposti vielä vähän juoksee alta pois, mutta onnistuneitakin pätkiä saatiin.

Lopuksi mentiin ravissa pari kertaa uraa pitkin maneesia ympäri ja aina L-päädystä tultiin pituushalkaisija. Pientä mutkittelua oli aluksi, mutta suhteellisen hyvin tamma kuitenkin tuli suoraan ja pysyi pyöreänä.

Jätin videolle aina ensimmäisiä pätkiä ja viimeisiä, joten niistä näkee aika hyvin tunnin aikana tapahtuneen muutoksen. Etna on lopussa huomattavasti paremmin istunnan alla ja pyöreämpänä kuin aluksi, hieno tamma!



Nyt olenkin saanut viimepäiviltä erittäin paljon materiaalia ratsastuksesta, joten lähipäivinä on ainakin vielä tulossa postausta Huttusen Hillevin estevalmennuksesta videon kera. Oon kyllä erittäin kiitollinen kaikille, ketkä meitä on jaksanut maneesin laidalla kuvata, on erittäin hyödyllistä aina nähdä omaa ratsastusta videolta.

Kuvituksena postauksessa on Tuulia Nelimarkan ottamia kuvia meistä Seinäjoen kisoista. :)

Onnistunut kisapäivä

Oltiin tänään Seinäjoella 2-tason estekisoissa. Nämä oli Etnan elämän ensimmäiset alue-estekisat ja kolmannet estekisat. Menin 80cm ja 90cm, jotka oli heti kilpailujen ensimmäiset luokat. Startattiin auto tallilta seitsämän paikkeilla ja puoli yhdeksän oltiin kisapaikalla perillä. Pääsin heti kävelemään radan, joka vaikutti ihan mukavalta. Hankalimmiksi kohdiksi arvioin radalla olleen "viuhkaesteen" ja sarjan. Ehdin katsoa aika monta suoritusta ennen kuin lähdettiin laittamaan Etnaa kuntoon, sillä starttasin vasta numerolla 39. Verkka oli erillisessä maneesissa, ja se oli melko kaaottinen. Kaikki ratsasti erittäin läheltä toisiaan, verkata sai vaan yhteen suuntaan ja okseria sai hypätä myös toisesta suuntaa jos huusi. Verkka oli siis aika kaaos, joten yritin vain ravailla ja laukkailla uraa pitkin ja ottaa muutamia onnistuneita hyppyjä. Etna oli verkassa hieman jännittynyt tilanteesta, mutta hyppäsi kuitenkin hyvin.

Kesä 2013

Siirryttäessä kisamaneesiin molemmissa luokissa sai ennen suoritusta halutessaan ottaa hyppy-yrityksen 1. esteelle. Hyödynsin tilaisuuden molemmissa luokissa, sillä halusin hieman herätellä tammaa. 80cm rata sujui melkoisen jännittyneissä merkeissä. Ensimmäiset kaksi estettä Etna hyppäsi melko selättömästi ja hieman epävarmasti. Kolmas este oli sarja, jonka A-osaa tamma hieman kyttäsi. Hypättiin pienesti sisään, tamma teki sarjaväliin nätit paniikki-siksakit ja tultiin askeleen sarja kahdella askeleella.. :D Yli kuitenkin päästiin ja kuski pysyi menossa mukana. Loppurata oli hieman parempi, uusinta jatkui suoraan perusradan jälkeen. Edelleen Etna oli hieman jännittynyt ja sulkeutui "kuoreensa", joten ratsastettavuus oli hieman normaalia heikompi, mutta tamma kuitenkin rohkeasti hyppäsi kaikki esteet. Kuudennelle esteelle ajauduttiin rumasti pohjaan, mutta muuten paikat oli ihan ok. Tulos 0/0vp oli melkoinen työvoitto, koska erikoisen tilanteen vuoksi Etna katsoi alkuradasta vähän jokaista estettä, vaikka normaalisti se ei kyllä kyttäile mitään. Tuloslistalla oltiin sijalla 21/41.




Ratojen välissä saatiin odotella melko pitkään, sillä starttasin seuraavassa luokassa vasta numerolla 53. 90cm rata oli hieman haastavampi kuin edellinen rata oli ollut, se sisälti paljon suhteutettuja välejä ja normaaleiden porttien lisäksi vesimaton. Etna oli 90cm verkassa aivan huippu, kaikki hypyt oli hyviä ja rytmi kohdillaan. Radalla pari ekaa hyppyä oli taas hieman jännittyneitä, mutta kokonaisuudessaan rata oli huomattavasti rennompi kuin edellinen rata. Perusradalla yksi paikka tuli hieman pohjaan, muuten rytmi oli aika hyvä. Uusinta alkoi heti perusradan jälkeen. Uusinnassa heti ensimmäinen suhteutettu väli jäi hieman lyhyeksi, joten siitä napattiin puomi matkaan. Muuten tamma oli oikein hyvä, rentous alkoi hieman löytyä ja Etna teki juuri kuten pyysin. Tulos oli siis 0/4vp ja sija 28/66.



Olin kisapäivään erittäin tyytyväinen. Lähdettiin hakemaan kokemusta ja sitä todella saatiin. Tästä on sitten hyvä jatkaa kohti tulevia karkeloita!

Miltä kisaradat teidän silmään näytti?

Pitkästä aikaa materiaalia kouluvalmennuksesta

Salla tuli eilen meidän kotitallille pitämään valmennusta ja koska sain valmennuksesta materiaalia, niin kirjoittelen siitä nyt muutaman sanasen tännekin. Aloitettiin verkkaamalla ympyröillä ja loivilla kiemuroilla kaikissa askellajeissa. Etna oli ihan ok, ei mitenkään erityisen huono, muttei myöskään ihan täysin apujen välissä. Laukassa se on viime päivinä juossut vähän alta pois, mutta nyt se malttoi odottaa laukassakin paremmin.

Etna sai yksi päivä nakuilla hetken auringossa, kyllä se kesä sieltä pian tulee!

Verkan jälkeen Salla otti aina kaksi kerrallaan toiseen päätyyn ympyrälle, ja toiset kaksi käveli sen aikaa toisessa päädyssä. Tehtävänä oli ravissa ensiksi tehdä ympyrällä pari takaosan väistätystä ulos, jonka jälkeen alettiin suurentamaan ja pienentämään ympyrää. Väistöt oli ihan ok, vähän meinasi tammalla välillä mennä herne nokkaan, kun joutui hommiin. Ympyrän pienennys ja suurennus oli erittäin hyviä harjoituksia meille, sillä huomiota kiinnitettiin etenkin siihen, että lavat pysyy hallussa. Pienellä voltilla täytyi asettaa hyvin sisään ja koota hieman. Meillä suurimmaksi hankaluudeksi osoittautui ihan tavallinen asetus, Etna olisi mielellään kulkenut vain suorana pökkelönä. Muuten ei mitään ihmeellistä ilmennyt, sain ohjeeksi pitää ulko-ohjan melko eläväisenä, ettei Etna nappaa sinne kiinni ja heitä itseään suoraksi tai lapoja ulos. Tämä konsti toimikin erittäin hyvin.

Laukassa tehtiin samaa tehtävää. Keskityttiin paljon pienellä voltilla asetuksen pitämiseen ja kunnon taipumiseen. Hyviäkin pätkiä tuli, mutta meno on vielä melko epätasaista, koska Etna ei vielä jaksa laukassa kantaa itseään ja koota samanaikaisesti kovinkaan hyvin. Kun päästiin isolle ympyrälle laukkaamaan hieman enemmän eteenpäin, niin tamma oli oikein hieno. Yllättävää kyllä, tänään meillä sujui sekä ravissa että laukassa oikealle paremmin, vaikka se on normaalisti hankalampi suunta. En tiedä onko viimeviikkoisella hieronnalla tai raspauksella ollut osuutta asiaan, vai auttoiko se, että työstimme aina vasemman kierroksen ensiksi. Joka tapauksessa valmennuksesta jäi positiivinen fiilis, tekemistä on vielä, mutta myös kehitystä on tapahtunut.




Evelle kiitos kuvaamisesta!

Etna tosiaan hierottiin toisen kerran viimeviikolla. Lihasjumeja oli vielä, mutta puoliero oli tasoittunut kolmessa viikossa huomattavasti. Saatiin venyttely- ja hierontaohjeita, joita tehdään nyt omatoimisesti, ja hieroja tulee uudelleen jälleen ensi viikolla. Koitetaan hieroa tammaa nyt melko usein, jotta suurimmat jumit saataisiin pois, sitten hierontaväliä pidennetään hieman.

Loppuun vielä pari kysymystä valmennusvideoista:
1. Musiikilla vai videon omilla äänillä?
2. Mikä on valmennusvideon ihannepituus mielestäsi?
3. Koko valmennus samalle videolle, vai eri tehtävät eri videoihin?

Kevätkuvia!

Maanantaina sää oli mitä parhain kuvaamiseen! Olin yksin tallilla, joten kuvaamisessa oli omat hankaluutensa, mutta onneksi Etnuski on mitä helpoin kuvattava. Osa kuvista olisi varmasti olisi ollut hienompia pidemmällä objektiivilla hieman kauempaa otettuina, mutta siihen ei tällä kertaa ollut mahdollisuutta. Kokeilin myös ottaa oviaukossa kuvia (kuten kaikki muutkin hevosihmiset tänä keväänä :D) ja ne onnistuikin mielestäni melko hyvin, vaikka osassa kuvista Etna on ehkä hieman liian "syvällä" oviaukossa, jolloin valo katkeaa hieman hassusti kaulaan. Kuvailujen jälkeen suunnattiin Etnan kanssa maneesiin, jossa juoksutin sen kevyesti piuhojen kanssa kaikissa askellajeissa. Edellispäivän kisareissu ilmeisesti hieman vielä tuntui jaloissa, joten liinan päässä oli oikein rauhallinen kaveri. 

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Juoksutuksen jälkeen tamma sai tallissa BOT-selänlämmittimen selkäänsä ja kylmäyssuojat jalkaan. :)

Mikä/mitkä kuvat miellytti eniten silmää? Oletteko te testanneet tuota oviaukossa kuvaamista?

Harjoitusestekisat Ylöjärvellä 8.3

Eilen lähdettiin Etnan ensimmäisiin oman tallin ulkopuolisiin estekisoihin Ylöjärvelle. Luokiksi valitsin 80 ja 90cm. Oltiin perillä kisapaikalla kuten olin laskenutkin, mutta kisat oli erittäin hidaskulkuiset, joten jouduttiin odottelemaan melko pitkään ennen kuin pääsin maneesiin verkkaamaan. Mun 80cm verkkaryhmässä meitä oli kahdeksan, joten välillä meinasi olla erittäin ahdasta. Onneksi Etna käyttäytyi verkassa erittäin hyvin, oli avuilla ja pehmeä, pientä jännittyneisyyttä oli kuitenkin ilmassa. Verkkahyppyjä otin ristikolle yhden, pystylle kaksi ja okserille kaksi. Melko vähän, mutta en viitsinyt väsyttää Etnaa yhtään enempää kuin oli tarve.

Rata oli mielestäni melko haastava pikkukisoihin, sillä se sisälti pari suhteutettuja välejä, joista toinen oli normaalia pidempi, ja toinen lyhyempi. Lisäksi uusinnan lähtölinja oli ihan kummallisessa paikassa, se siis kulki liputtajasta pystyjen väliin (videolta näkyy), jolloin ensimmäinen este oli pakko hypätä vinoon, ja kaarre toiselle esteelle jäi erittäin pieneksi.

80cm perusrata sujui melko hyvässä rytmissä. Ensimmäinen suhteutettu kakkoselta kolmoselle oli erittäin pitkä 4, joten jouduin siinä ratsastamaan melko paljon eteen. Myös suhteutettu trippeliltä pystylle oli erikoinen, sillä väli jäi lyhyeksi neljäksi askeleeksi, koska trippelille oli pakko kuitenkin ratsastaa sujuvassa tempossa.  Viimeiselle tultiin hieman pohjaan, lähestyminen sille oli erittäin lyhyt, ja juuri ennen estettä ohitettiin avoinna ollut maneesin ovi, jota Etna hieman ihmetteli. En kyllä ymmärrä miksi ovi oli koko kisojen ajan auki…

Uusinnassa juuri tuo kaarre ensimmäiseltä toiselle esteelle oli meille hankala, Etna valui vähän ulos enkä saanut suoristettua sitä, joten puomi putosi. Muuten uusinta sujui hyvin. 80cm tuloksena siis 0/4vp.

90cm rata alkoi hieman huonosti, Etna oli vähän pohkeen takana, ja ensimmäiselle esteelle paikka jäi hieman kauas.  Toiselle en suoristanut tarpeeksi huolellisesti, joten siitä saatiin puomi matkaan. Toinen pudotus tuli trippeli-pysty suhtetutetulla, joka jäi suurempien esteiden ansiosta nyt vielä lyhyemmäksi. Yritin ratsastaa välin kolmella askeleella, kuten osa oli tehnyt, mutta Etna ei ihan reagoinut pohkeeseen, ja tuloksena oli kolme ja puoli askelta sekä tiputus. Loppurata oli ihan ok, viimeiselle paikka jäi kauas ja Etna ei ollut ihan kartalla, mutta yli mentiin. 90cm jäi vähän ristiriitainen olo, ratsastin itse melko huonosti, olin turhan hätäinen ja huolimaton. Etenkin tuota suhteutettua oikein hävettää katsoa videolta. Mutta toisaalta, Etna hyppäsi kaikki esteet rohkeasti ja oli suurimman osan ajasta erittäin hyvin kuulolla, joten siihen olin erittäin tyytyväinen. Nyt täytyy vaan koittaa hankkia paljon rutiinia radoilta, niin ehkä se siitä alkaa sujumaan.