Polleparkin 3-tason estekisat 25.4

Tänään käytiin Laukaassa 3-tason estekisoissa, koska siellä oli  2-tason luokkina 80cm ja 90cm. 80cm rata oli kivan oloinen, riittävästi haastetta (askeleen okseri-pysty sarja,  suora suhteutettu ym.), muttei silti liian vaikea. Verkka oli osittain pihalla ja osittain maneesissa. Ulkona tein ravi- ja laukkaverkkaa, hypyt otin vasta sisällä välttääkseni turhan villiintymisen,koska en ole hypännyt Etnan kanssa ulkona vielä tänä vuonna.

80cm rata oli kokonaisuudessaan suhteellisen hyvä. Ennen ekaa estettä Etna vähän kyttäsi maneesin päätyä, mutta yllättävän hyvin kuunteli silti mua. Kakkonen oli okseri, jonka alla oli valkoinen portti. Sitä Etna vähän kyttäsi ja hyppäsi melkoisella ilmavaralla. Suhteutettu meinasi jäädä kuudella ihan vähän lyhyeksi, sarjalle ponnistuspaikka jäi hieman turhan kauas. Perusradan vikat ja uusinnan ekat esteet sujui hyvällä rytmillä. Uusinnassa ajattelin ratsastaa suhteutetun viidellä, mutta en pysynyt päätöksessäni loppuun saakka, ja tultiin kuudella vähän pohjaan okserille. Viimeiselle pääsin kääntämään suunnitellusti pienemmän kaarteen, mutta laukka hieman kuoli kaarteessa ja askel tuli vähän liian pohjaan, joten siitä napattiin sitten puomi mukaan. Tuloksena siis 0/4vp, jälleen uusinnan viimeinen este koitui meidän kohtaloksi. Ajallamme ja puhtaalla radalla oltaisiin sijoituttu kolmansiksi, mutta sitä on turha alkaa jossittelemaan näin jälkikäteen.



90cm verkassa ajattelin ottaa vain pari hyppyä, jotta Etna pysyisi skarppina. Okserilla kuitenkin tuli pieni työtapaturma, ponnistuspaikka jäi ihan liian pohjaan ja rysäytettiin okserin sekaan. Etna siis yritti kieltää, joka olisi ollut ihan oikein, mutta ei ehtinyt pysäyttämään vauhtia. Aika lähellä oli, etten pudonnut, mutta Etna onneksi nosti päänsä sopivasti, niin pääsin heilauttamaan itseni takaisin penkkiin. Etnan etusuoja hieman pyörähti, joten sitä oikaistiin ja sitten päästiin taas hyppäämään. Etna selvästi hieman säikähti tilannetta, koska seuraavat verkkahypyt okserille se teki erittäin suurella ilmavaralla. Ehdin ottamaan varmaan neljä hyppyä okserille ennen omaa starttiani. Halusin ottaa mahdollisimman monta hyppyä okserille, jotta me molemmat saataisiin vähän luottoa takaisin. Se auttoi, sillä viimeiset verkkahypyt oli jo selvästi rennompia.

Radalla eka este tuli ihan hyvin, mutta kakkoselle tultiin aivan liian pohjaan. Verkan moka kummitteli ilmeisesti takaraivossa meillä molemmilla, jolloin mä en ratsastanut riittävän vahvasti pohkeella ja Etna olisi tarvinnut normaalia enemmän tukea ponnistaakseen askelta aiemmin. Hienosti tamma kuitenkin pelasti tilanteen. Kakkosen jälkeen päätin, että nyt on pakko ratsastaa ja luottaa omaan silmääni ponnistuspaikkojen suhteen. Sitten alkoikin sujumaan, eikä mulla ole loppuradasta mitään suurempaa moitittavaa. Yhdellä pystyllä Etna teki takajalkavirheen ja puomi putosi. En oikein tiedä mitä siinä tapahtui, ehkä tulin itse hypystä liian nopeasti pystyyn ennakoidessani hieman lyhyttä suhteutetun väliä. Tulos siis perusradalta 4vp.


Vaikka kumpikaan rata ei ollut puhdas, ja molemmilla tuli ratsastuksellisia virheitä, olin kisapäivään ja Etnaan tyytyväinen. Älyttömän hyvin Etna keräsi itsensä ysikymppiin, ja molemmat pudonneet puomit oli melko pieniä virheitä. Omasta ratsastuksesta löytyy aina parannettavaa vaikka ja kuinka, mutta tänään oli selvästi omasta puolesta melko ailahtelevainen päivä. Radoilla oli pätkiä, jolloin oikeasti ratsastin ja tiesin mitä teen, mutta välillä tapahtui jotain jäätymisiä, jolloin toteutus jäi vähän puolitiehen.

Huomenna sitten 2-tason koulukisoihin, jäiks!

Kevään ensimmäiset maastoesteet!

Viime viikolla perjantaina rakensin maneesiin jumppasarjan. Hyppytaukoa oli tullut muutama viikko ja tammalla oli muutenkin takana mun reissun takia normaalia kevyempi jakso, joka kyllä näkyi. Kun vauhtiin päästiin niin ongelmaa ei ollut, mutta laukannostoissa tamma meinasi vähän sinkoilla, peruutella ym. 

Punaiset ovat maapuomeja, valkoiset esteitä.

Aloitin melko pienillä esteillä ja lyhyillä väleillä, jotta tamma joutuisi skarppaamaan jalkojensa kanssa ja oikeasti hyppäämään pyöreästi selkänsä läpi. Innarit sujui melko näppärästi aina, mutta okserilla Etna ei yhtään keskittynyt jalkoihinsa, ja puomit kyllä kolisi oikein urakalla. Muutenkin hypyt oli okserille melko huonoja, huolimatta esteen koosta tai välin pituudesta. Jos väli pystyltä okserille oli lyhyt, tamma ei kerinnyt keräämään etusiaan ja etupuomi tippui, ja jos väli oli pidempi ja tulin vähän reippaammin, tippui takapuomi. Muutamia parempia hyppyjä tuli, mutta ei mitään erityisen hyviä. Aluksi laukat ei oikein meinannut säilyä samana linjan läpi, mutta lopuksi siitä ei enää ollut ongelmaa. Lopuksi este oli 105cm, ja kun päästiin se puhtaasti yli, halusin vielä koittaa tulla pelkästään pystyn ja okserin, eli innarit otettiin pois. Ja kyllä muuten alkoi ilmaa löytymään hyppyyn! Ei se edelleenkään kovin selkä pyöreänä hypännyt, kuten ei normaalistikaan, mutta suuri parannus tapahtui kuitenkin. En tiedä menikö sillä kaikki keskittyminen innareihin vai mikä mättäsi..

Kun jumppistreeni saatiin päätökseen, halusin vielä käydä ulkona hyppäämässä pari maastista. Etna ei ilmeisesti ole koskaan maastoesteitä hypännyt, joten aloitettiin ihan vaan ravissa pieneltä tukilta. Pohjat oli vielä aika märät, joten ei otettu kuin tukille yksi hyppy, yksi ylöshyppy ja kaksi alashyppyä. Ylöshypyllä Etna oli kuin vanha tekijä, alashypyt oli melko jännittyneitä jänisloikkia, mutta ehkä se siitä kokemuksen kertyessä rentoutuu. Olin kuitenkin erittäin tyytyväinen, sillä tamma meni kaikki rohkeasti, vaikka tilanne olikin ihan uusi. Onneksi meiltä löytyy omalta tallilta aika kattava maastoestevalikoima, joten treenaamaan päästään kyllä, kunhan pohjat vielä kuivuisi paremmin. :)



Tänään meillä onkin illalla luvassa Hiltsun estevalmennus ja viikonloppu on melkoista kisahulinaa, kun lauantaina suuntaamme Äänekoskelle 2-tason estekisoihin ja sunnuntaina 2-tason koulukisoihin Jyväskylään, o-ou! Vähän meinaa hirvittää kuinka meille noissa koulukisoissa käy, mutta täytyyhän sitä joskus uskaltaa ottaa suurempi askel eteenpäin. Mä en siis ole koskaan startannut 2-tason koulukisoissa, joten ihan uusi kokemus on tiedossa. Etna on kyllä toiminut sileellä nyt ihan loistavasti, etenkin laukassa se jää nykyään paljon paremmin istunnan alle eikä yritä juosta alta pois läheskään niin paljon kuin ennen. Toivotaan, että sama meno jatkuisi sunnuntain kisoissa. Harmillisesti sattui nyt samalle viikonlopulle kahdet kisat, mutta kevyemmän jakson jälkeen Etna varmasti kyllä jaksaa, ja toukokuu onkin meillä suurelta osin kisataukoa, koska mun täytyy koittaa keskittyä pääsykokeisiin lukemiseen.

Muistakaahan käydä kurkkaamassa myös eilen ilmestynyt merkkivarustepohdintoja ja hintavertailuja sisältävä postaus, mikäli ette sitä vielä ole lukeneet! :)

Kesän 2015 To Do-lista

Kesä lähestyy kovaa vauhtia, ja nyt ajattelin hieman listata asioita, joita haluaisin päästä Etnan kanssa kesän aikana tekemään. Syksyllä sitten voidaan katsoa, kuinka onnistuin toteuttamaan listaa!

1. maastoesteet
Maastoesteillä on kertaalleen jo vähän käyty fiilistelemässä, mutta kesän aikana olisi tarkoitus hyödyntää mahdollisimman hyvin omalla tallilla olevaa maastoesterataa sekä käydä lähipaikkakunnalla treenaamassa vähintään pari kertaa.

2. kenttäkisat
Mikäli maastistreenit sujuu hyvin, haluaisin päästä kesän aikana starttaamaan Etnan kanssa pari harrasteluokkaa kenttäkisoissa!

3. uitto
Meidän talli on joen varressa, mutta joen pohja on mutainen, joten siinä ei pääse kuin kahlaamaan. Haluaisin kesän aikana käydä Etnan kanssa jossain, missä pääsee kunnolla uittamaan.

4. maastoilu hiekkakuopalla
Vähän matkan päästä talliltamme on hiekkakuoppa, jossa ollaan maastoiltu Oton kanssa melko paljonkin. Nyt ei ole hetkeen tullut siellä käytyä, joten otetaanpa kesän tavoitteeksi maastoilla hiekkakuopille, vaikka useampaankin otteeseen!

5. laidunkuvat voikukka-aikaan
Otsikko kertookin jo jutun juonen. Voikukka-aikaan saa niin kauniita kuvia laitumelta, mutta yleensä havahdun aina liian myöhään. Nyt lisätään se tähän listalle, niin se on pakko koittaa toteuttaa!

6. ravirata
Olisi huippua päästä kesän aikana käymään Etnan kanssa raviradalla vähän päästelemässä, katsotaan onnistuuko!

Onko teillä tälläisiä asioita, joita haluaisitte kesällä hevosten kanssa toteuttaa?

Muutama sananen varusteurheilusta

Havahduin hetki sitten jostain kuplasta takaisin maan pinnalle. Selailin verkkokaupoista uutta kevättakkia tallille, koska vanha on niin huono. Vai onko sittenkään? Itse asiassa multa löytyy kaksi takkia kesäksi tallille. Seuramme edustustakki, joka on kyllä oikeasti aika surkea, se on huonoa softshell-kangasta, joka ei hengitä yhtään. Mutta toinen takki on vanha "arkitakkini" musta Haglöfsin tuulitakki. Se sai hylkäyksen, koska ei ole vartalonmyötäinen, vaan pussimainen, jolloin istunta näyttää huonommalta. Se kuitenkin hengittää, pitää sadetta jonkin verran ja on muutenkin ihan käyttökelpoinen. Olin siis hetkellisesti ihan sitä mieltä, että olen valmis maksamaan noin 100€ uudesta spooksin softshell-takista, koska vanha ei suoraan sanottuna vain miellyttänyt silmääni. Todellisuudessa ratsastan erittäin harvoin keväällä/kesällä takki päällä, maastoillessa kyllä, mutta siellä on ihan sama mikä säkki päällä ratsastelee.

Vuosi 2008 tai 2009. Yhtään merkkivarustetta ei ole päällä, ja silti kokonaisuus näyttää mielestäni ihan hyvältä.

2011. Otolla on Eskadronin huopa ja takasuojat ja mun kypärä on Back On Track, muuten varusteet ovat merkittömiä.

Myönnän, että olen jonkinlainen varusteurheilija. En osta freejumpin jalustimia tai equilinen villaloimia, koska ne ylittävät hintakynnykseni, mutta viimeisen parin vuoden aikana kaappiini on ilmestynyt jopa pelottavan paljon merkkivarusteita. Olen aina perustellut sen sillä, että käytän vaatteitani ja varusteitani niin paljon, että olen valmis maksamaan laadusta ja käyttömukavuudesta hieman enemmän. Totta sekin on, esimerkiksi pikeurin housujani en vaihtaisi mihinkään, mulla on edelleen käytössä pientä värinhaalistumaa lukuunottamatta täysin ehjät pikeurin housut, jotka ostin n. 4 vuotta sitten. Lisäksi ne ovat istuvuudeltaan aivan omaa luokkaansa. Toisin sanoen siis kovalla kulutuksella olevat tuotteet ostan mielelläni hieman hintavampina ja laadukkaampina. Mutta pikeurin housujen lisäksi kaapistani löytyy esimerkiksi kingslandin pipoja kaksi kappaletta, eskadronin pinteleitä, spooksin toppaliivi ja pitkä lista kaikkea muuta merkkitavaraa. Tietysti nämäkin ovat laadukkaita, mutta en voi väittää, ettei merkittömät pipot, toppaliivit ja pintelit voisi olla yhtä hyviä.

2012. Otolla eskadronin takasuojat, mulla BOT kypärä ja Roeckl-hanskat.

Kaiken huipuksi aina merkkituotteet eivät loppujen lopuksi eroa merkittömistä muuten kuin hinnaltaan. Ostin esimerkiksi talvella kingslandin fleecen, jossa oli etuosa tuultapitävää kangasta. Hihansuiden resori oli inhottavan karheaa, ja helma nousi herkästi, mutta olin ostanut fleecen hyvästä alennuksesta, joten päätin pitää sen. Ensimmäisen pesun jälkeen katsoin takkia tarkemmin, ja sen logosta oli lähtenyt värit erittäin näkyvästi. Laitoin palautetta verkkokauppaan ja sain onneksi palauttaa tuotteen, ilmeisesti kyseistä tuotetta oli muutkin palauttaneet saman vian takia. Aina ei siis ole kirkon kirjoihin kirjoitettua sekään, että merkkituotteiden laatu vastaisi hintaa. Oman kokemukseni perusteella pikeurin ja spooksin vaatteet ovat olleet kaikkein laadukkaimpia.

Otolla Eskadronin pintelit ja Equilinen huopa, mulla Equilinen housut, Roecklin hanskat, kingslandin paita ja Charles Owenin kypärä. Huhhuh! :D

Nyt päätin, että alan rajoittamaan paremmin varusteiden ostelua, ja ostan vain, jos oikeasti tarvitsen. Edelleen varmasti ostan merkkitavaroita, mutta yritän jättää heräteostokset tekemättä. Olen ostanut hyvin suuren osan merkkitavaroistani alesta, mutta silti hinnat ovat niissä melko korkeita. Selailin vanhoja kuvia ja vertasin niitä uudempiin, laitoin teillekin tähän muutamia poimintoja. Edelleen olen sitä mieltä, että merkkivarusteet ovat kauniimpia, ja valmennuksiin sekä tykkäänkin laittaa vähän parempaa päälle. Mutta jos ratsastan n. 80% ypöyksin, ei sillä ole mitään merkitystä mitä päälläni on.

Loppuun vielä vertailun vuoksi:

Merkitön arkiasu, näistä olen maksanut n. 75€, housut ja liivi on alesta.

Arkiasu, joka on koottu merkkivarusteista. Näistä olen maksanut n. 385€, housut ja fleece on alesta.

Merkitön kisa-asu, hintaa n. 135€.

Merkkivarusteista koottu kisa-asu, normaalihintaisena n. 430€. Olen kuitenkin maksanut housuista alessa 50€ ja paidasta 25€, joten ihan noin paljoo ei ole todellisuudessa hintaa kertynyt.

Melkoisen ajatuksiaherättäviä laskelmia, eikä mun merkkivarusteet edes ole sieltä kalleimmasta päästä.. Huh, nyt täytyy kyllä ottaa itseään niskasta kiinni ja kaivaa maalaisjärki esiin!

 Oletteko te hurahtaneet merkkivarusteiden maailmaan?

Koulukisat Virroilla ja lomailua

Heippa pitkästä aikaa! Olen lomaillut viimeisen viikon Espanjan auringon alla, joten täälläkin on ollut reissukiireiden vuoksi vähän hiljaisempaa. Käytiin kuitenkin ennen lomaa Etnan kanssa naapuriseuran koulukisoissa, joista vähän mietteitä seuraavaksi. Kirjoitin tekstin jo ennen lomaa, mutta en ehtinyt silloin vielä sitä julkaista. Onneksi näin, sillä enää ei ole mietteet tuolta päivältä kovin selkeinä mielessä. Kisoja edeltävänä päivänä oltiin kouluvalmennuksessa, joka sujui ehkä huonommin kuin koskaan, joten kovin suurin odotuksin ei reissuun lähdetty.

Kisat oli siis 1-tason koulukilpailut Virroilla, luokkina Harrasteluokan kouluohjelma ja K.N. Special. Tavoitteena muistaa K.N. Specialin molemmat voltit ja saada ehjät suoritukset hevosella, joka ei katso yläkautta silmiin. Ensimmäisen luokan verkassa Etna oli vähän parempi kuin edellisenä päivänä valmennuksessa, mutta melko jännittynyt ja hidas pohkeelle. Rata meni vähän roiskaisten läpi, en itse ollut niin huolellinen kuin olisi pitänyt olla ja Etna nousi aika monta kertaa radalla pois peräänannosta. Askeleen pidennyksen ravissa ratsastin ihan liian varovaisesti, jolloin eroa ei oikein tullut ja laukkaympyrät meni vähän niin ja näin. Vähän huonoin fiiliksin poistuttiin radalta, mutta yllätyin positiivisesti, kun tulos oli 66,25%, jolla yllettiin sijalle 2/18. Kaikki alanumerot oli 7, ja muuten paperissa oli yksi vitonen (askeleen pidennys ravissa), pari kutosta ja loput kuuspuolta ja seiskaa.

Toisessa verryttelyssä Etna tuntui hieman piristyneen, ja saatiin verkan lopuksi jopa pari aika kivan rentoa ja letkeää pätkää ravissa. Radalla pääsin paljon keskittyneempään tilaan kuin edellisellä radalla, vaikka edelleen tein joitain huolimattomuusvirheitä. Edelleen tamma oli vähän kiukkusen olonen, joten jouduin ratsastamaan sitä hieman normaalia pidemmällä ohjalla, ettei se olisi niskasta niin jännittynyt. Tästä syystä paperissa oli aika paljon avoimesta muodosta mainintaa ja loppukommenteissa oli miinuksena muodon vaihtelu radan aikana, etenkin laukassa tamma olisi mielestäni saanut olla aktiivisempi ja selvästi paremmin pyöreänä. Kuitenkin hieman liian pitkällä kaulalla Etna säilyy rennompana, ja loppukommenteissa olikin maininta mukavan rennosta hevosesta. Jotain hyvää siis, kun edellisellä viikolla sama tuomari samassa luokassa moitti niskan ja selän jännittyneisyyttä. Tulos 61,2%, eli pieni parannus edellisviikosta.

En nyt jaksa videoita tänne ladata, kun itse ainakin olen muiden kouluratoja vähän laiska katsomaan. Melko samanlaista settiä kuin edellisissä kisoissa, joten käykää katsomassa edellisten koulukisojen kisavideot jos kiinnostaa ettekä niitä ole vielä katsoneet. :D

Vaikka tuloksellisesti kisat meni ihan hyvin, en ollut itse kovin tyytyväinen ratoihin. Tamma ei ollut ihan apujen välissä, jonka takia suoritukset kärsi melko paljon. Kahden viimeisen koulukisan perusteella harjoiteltavia asioita on etenkin:
-laukannostot
-pysähdykset ja peruutukset
-keskiravit

Loppuun vielä pari fiilistelykuvaa Espanjasta matkakuumetta herättelemään.. ;) Etnaa siis liikutti valmentajani sekä kaverini, ja osan viikosta tamma sai ansaitusti lomailla.

Toinen ilta, vähän meinaa vaaleaihoisen suomalaisen iho punottaa.. :D

Uunoa tuli pelattua viikon aikana enemmän kuin laki sallii! :D

Tänään hyppäsin tammalla jumppasarjaa ja korkattiin myös maastoestekausi muutamalla hypyllä estetreenien päätteeksi, joten niistä pian lisää videomateriaalin kera! 

Niinisalon 2-tason estekisat 28.3.

Kiitos paljon kaikille viime postaukseen kommentoineille, positiivista palautetta tuli, joten eiköhän jatkossakin silloin tällöin tuollaisia vähän erilaisia postauksia tule. Mutta jotta ei nyt ihan villiksi heittäydytä, niin tähän väliin saatte ihan vaan tavallisen kisapostauksen. :D

Lauantaina pakkasimme Etnan koppiin ja suuntasimme Niinisaloon alue-estekisoihin. Oltiin hyvissä ajoin paikalla, mutta aikataulu oli hieman etuajassa, joten lähes heti perille päästyä lähdin tutustumaan rataan. Ensimmäisenä luokkana menin siis 80cm, joka oli 1-tason luokka. Rata vaikutti ihan kivalta, se sisälti paljon suhteutettuja ja oksereita. Sarja oli yhden askeleen okseri-pysty sarja, jota ei ihan hirveästi olla Etnan kanssa harjoiteltu, mutta en uskonut sen tuottavan ongelmaa, korkeintaan pudonneen puomin pystyltä.

Verkka olikin sitten melkoinen sekasorto. Olin kävellyt alkukäynnit jo pihalla, joten maneesiin päästyä otin heti ravia. Meitä oli varmaan lähes kymmenen samassa verkassa, joten en jaksanut ottaa kovin montaa verkkahyppyä, kun toiminta verkassa oli melkoista kilpahuutoa. Erikoista koko hommassa oli se, että koko verkkaryhmä jäi maneesiin kisasuoritusten ajaksi. Minä tietenkin tuurillani olin verkkaryhmän viimeinen, joten lähes vartti varmaan käveleskeltiin/kökittiin jossain maneesin nurkassa. Ennen omaa vuoroa koitin hieman herättää Etnaa ja toivoin, että tamma ei olisi ihan unessa.

Kesää, erillisiä verryttelyalueita ja tilavia ulkokenttiä odotellessa...

Ykköselle vähän jännittynyt hyppy, kakkonen hyvin. Kolmoselta neloselle suhteutettu jäi vähän pitkäksi, joten kuusi askelta ja vähän räpiköintiä päälle, mutta okserista silti puhtaasti yli. Vitonen hyvin, sarjalla vähän jännitystä ilmassa, mutta puhtaasti yli. Viimeinen suhteutettu meinasi jäädä hieman lyhyeksi ja vika este kolahti, mutta pysyi kannattimillaan. Uusinta oli melko sujuva mielestäni, koitin hieman ratsastaa isompaa laukkaa, mutta melko maltillisesti kuitenkin mentiin. Tamma kuitenkin innostui sen verran, etten ihan viimeiselle esteelle saanut pidätteitä läpi, joten tultiin hieman pohjaan ja puomi putosi. Videolla kuuluukin, kuinka koitan vielä äänellä hieman jarruttaa, mutta minkäs tekee jos tamma pääsi vasta vauhtiin. :D Tulos siis 0/4vp ja tyytyväinen kuski.



Toisena luokkana menin 90cm, joka oli 2-tason luokka. Mun piti olla vasta kolmannessa verkkaryhmässä, mutta juuri toisen verkan alkaessa kuulin, että lähdönperuutusten vuoksi mut oli siirretty siihen. Onneksi iskä oli pihalla taluttamassa täydessä varustuksessa olevaa Etnaa, joten heitin vaan äkkiä omat varusteet päälle ja suunnattiin verkkaan. Sen verran myöhästyttiin, että muut oli jo pian vaihtamassa suuntaa, joten en ehtinyt vasempaan kierrokseen ottamaan kuin pari kierrosta ravia, kierros laukkaa ja kaksi hyppyä. Tamma tuntui vähän hölmistyneeltä, mutta toimi kuitenkin ihan hyvin. Toiseen suuntaan otin muutaman hypyn okserille ja niin olimme taas valmiita radalle... Tai siis nurkkaan, koska olin taas verkkaryhmän viimeinen.. Nyt Etnalla alkoi jo päivä painaa jaloissa, koska herättelyistä huolimatta tamma jäi radalla vähän pohkeen taakse.

Ykköselle hidas hyppy, kakkoselle vähän lähelle ja kolahdus. Kolmoselle aika pienesti, että sain lisättyä suhteutetun väliin seitsämännen askeleen, neloselle jo rennompi hyppy. Vitoselle lähestyttäessä ohjasin ilmeisesti hieman huonosti ja Etna jäi imemään väärälle esteelle. Kun oikea este löytyi, erikoiset mutkittelut esteen edessä ja hipaisu, josta puomi tipahti. Kutonen vähän kaukaa, mutta rohkeasti tamma hyppäsi, vaikka esteen alle oli laitettu muurilaatikoita. Loppurata oli hyvä, sarja oli jo sujuvampi kuin edellisellä radalla ja sarjalta suhteutettu väli okserille tultiin sujuvalla neljällä askeleella. Tulos siis perusradalta 4vp.



Vaikka muutama puomi matkaan tulikin, kotia kohti lähti tyytyväinen ratsukko. Etna oli vieraasta paikasta huolimatta jo ensimmäisellä radalla 100-kertaa rennompi kuin Seinäjoen kisoissa 80cm radalla. Lisäksi tamman ratsastettavuus oli molemmilla radoilla hyvä eikä se katsellut mitään, vaikka esteiden alla olikin uusia juttuja. Nyt onkin sitten pientä taukoa estekisoista luvassa. Lauantaina startataan vielä naapuriseuran 1-tason koulukisoissa ja sen jälkeen tamma saa vähän kevyemmän jakson muutaman viikon ajan ainakin.