Lämpömittari näytti lähes -20 astetta, kun iltapäivällä suuntasimme tallille. Tavarat autoon, hevonen kuntoon ja koppiin. Oltiin ihan hyvissä ajoin perillä, katsottiin hetki edellisen ryhmän valmennusta ennen kuin alettiin laittamaan Etnaa kuntoon. Sormet jäätyi heti varusteita laittaessa, mutta onneksi maneesi oli lämmitetty, niin ratsastaessa ei päässyt tulemaan kylmä.
Aloitettiin kertomalla hieman itsestämme ja hevosista, ja Piia kyseli jokaiselta vahvuuksia sekä heikkouksia ratsastajana. Ensimmäisenä tehtävänä alettin tekemään 4-kaarista kiemurauraa (tai 5-kaarista, riippuu mihin kääntyi viimeiseltä puomilta) ravissa pituushalkaisijalla olevien puomien yli. Aluksi tultiin kokonaan keventäen, hetken päästä piti istua ennen puomia satulaan saadakseen tiiviimmän kontaktin hevoseen. Oltiin ensimmäiset kierrokset Etnan kanssa molemmat vähän unessa, Etna oli pohkeen takana ja itse ratsastin vähän sinne päin- tyylillä. Toistojen myötä hieman parani, mutta en saanut siltikään Etnaa yhtä hyväksi kuin normaalisti.
Seuraava tehtävä onneksi korjasi hieman asiaa, sillä tehtiin päätyihin voltit puomien yli harjoitusravissa ja pitkille sivuille aina kaksi käyntiin siirtymistä, muuten edettiin keventäen. Volteilla sain Etnan yllättävän hyvin ratsastettua, vaikka mun on tosi vaikea istua harjoitusravissa tuossa satulassa. Jään helposti puristamaan polvella, johon Etna herkkänä hevosena reagoi jännittymällä.
Sen jälkeen tehtiin pieniä siksak-väistöjä uralta uran sisäpuolelle ja takaisin. Aluksi saatiin pitää jalustimet, mutta parin kerran jälkeen piti päästää jalustimet jalasta. Pääsin istumaan harjoitusraviin hieman paremmin ilman jalustimia ja hetkittäin Etnakin rentoutui ja tuntui oikein hyvältä. Väistöt sujui ihan ok:sti, välillä Etna meinasi lähteä takaosa edellä väistöön ja jännittyi niskasta, mutta muuten sujui jo huomattavasti alkua paremmin.
Väistöjen jälkeen otettiin jalustimet jalkaan ja ratsastettiin ravia reilusti eteen ympäri maneesia, välillä siirtyen takaisin normaaliin raviin ja sitten taas lisäten. Etna heräsi hyvin ja oli oikein hyvä ratsastaa, kun sai hieman ravata isommin, myös takaosa lähti toimimaan huomattavasti alkua paremmin. Otettiin vielä vähän laukkaa kevyessä istunnassa ennen varsinaisen laukkatyöskentelyn aloittamista.
Kotiläksyksi saatiin oman istunnan treenausta ja hevosen rentouden etsimistä. Mulla jää herkästi polvi puristamaan, jolloin jalka lentää hypyissä taakse. Etna on niin paljon pienempi kuin Otto ja hyppää voimakkaammin, eikä satulakaan hirveästi tue hypyissä, joten on ollut melkoinen totuttelu esteen päällä olemiseen. Noh, ehkä se vakaa istunta joku päivä löytyy, toivottavasti. Piia ehdotti thiedeman-ohjaa Etnalle silloin tällöin sileän ratsastukseen avuksi, joka voisikin toimia tammalla. Piia kehotti myös istumaan hieman kevyemmin kaarteissa, jotta saisin laukan sujumaan myös siellä. Oli melko outoa istua kevyessä istunnassa, koska mua ei ole koskaan käsketty tehdä niin, mutta ihan opettelemisen arvoinen juttu kyllä olisi.
Valmennuksen jälkeen pakattiin hevoset koppiin ja suunnattiin kotia kohti. Kokosin valmennuksesta videon, josta tuli huomattavasti pidempi kuin tarkoitus oli. En kuitenkaan viitsinyt jättää mitään tehtäviä pois, koska näistä tehtävistä voi varmasti joku saada ideoita omaankin treeniin.
Loppuun vielä muutamia aurinkoisen pakkaspäivän kännykkäkuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti