Viikonlopun kuulumiset

Lauantaina päätin pitkästä aikaa hypätä, edellisestä kerrasta oli kulunut jo lähes kaksi viikkoa. Maneesissa oli esteet valmiina, joten en ruvennut niiden paikkoja sen kummemmin muuttelemaan. Verkkailin sileellä joka askellajissa tehden ympyröitä ja loivia kiemuroita. Otto tuntui tosi hyvältä, jouduin tekemään paljon siirtymisiä, sillä maneesissa oli muitakin joita piti väistellä. Hypyt aloitin tehtävästä, jossa oli kavaletti-pysty-kavaletti kaarevalla uralla siten, että väleihin (jotka oli hieman normaalia lyhyemmät) tuli kaksi askelta. Tää onnistui hyvin, Otto teki hyviä hyppyjä ja malttoi odottaa väleissä, vaikka ne lyhyehköt olikin.

Sitten tulin monia erilaisia ratoja, ensimmäinen oli ehkä 65cm korkea ja viimeinen 105-115cm. Välissä jouduin odotella melko kauan, kun muut hyppäsivät enemmän pienempiä esteitä, enkä viitsinyt turhia hyppyjä ottaa. Pienet radat sujui hyvin, Otto oli hieman innokas, mutta kun se ei saanut pienistä esteistä lisävauhtia, niin hommat sujui hyvin. Kun esteet nousi, alkoi myös hetken "hyppytauko" näkyä, Otto oli melkoisen innokas kaarteissa ja suditteli menemään. :D No ei nyt ihan, mutta melkein. Kun esteet nousi, jouduin hieman jalalla muistuttamaan, jotta hypyt olisi teräviä ja ettei etujalat jäisi "mahan alle". Lopulta saatiinkin hyviä teräviä hyppyjä ja loppua kohti myös suurin innostus muuttui keskittymiseksi.

Erittäin sekava piirros, mutta tässä on yksi monista radoista jollaista menin. Pisteet sille, joka ymmärtää jotain tästä töherryksestä. :D

Sunnuntaina käytiin neljän hengen porukalla maastoilemassa. Mukana oli hyvin erilaisia ratsukoita, oli vanhoja sekä nuoria hevosia, rauhallisia ja hieman innokkaampia yksilöitä. :D Menin Oton kanssa alkumatkan edellä, sillä kukaan muukaan ei halunnut mennä edessä. Ja sehän sopi meille. :) Mentiin "kolmen sillan lenkki". Alkumatka oli hyvin käyntipainotteista, sillä esim. yksi peltotie oli ihan rapavellikköä. Kun päästiin laukkaamaan oli meininki aika vireää. Yksi hevosista pukitti, seuraava nosti päätään siihen reaktiona ja pää osui kuskin pään kanssa yhteen. Kunnon ketjureaktio!

Olisipa jo talvi, niin pääsisi hankeen treenailemaan! :)

Kun auenneesta huulesta (ei onneksi sen suurempaa! :> ) oli saatu verenvuoto loppumaan, matka saattoi jatkua. Tässä vaiheessa siirryttiin Oton kanssa joukon keskipaikkeille. Laukkaamisesta ei kuitenkaan lopulta tullut mitään, joten päätettiin jakautua hetkeksi kahteen porukkaan, jotta kaikilla olis kivaa. Laukkailtiin sitten toisen ratsukon kanssa yksi melko pitkä tie kokonaan, mä tulin Otolla perässä. Otto oli innokas ja ehkä hieman raskas kädelle (olin taas kolmipalalla liikenteessä), mutta kuunteli kuitenkin. Laukkojen jälkeen koottiin porukka yhteen ja jatkettiin porukalla kohti kotia ravaillen. Nyt Ottokin hieman virkosi kun kaverit tuli jälleen mukaan, mutta muutamia laukkaehdotteluita lukuunottamatta toimi hyvin. Tapahtumarikas maasto, mutta kaikki selvisi hengissä kotiin. :D Maastolenkki kesti 1h 15minuuttia.

Tänään mulla on jälleen estevalmennus, jee. :) Toivotaan, että Oton suurimmat innot olisi karisteltu eilisille maastopoluille sekä lauantain hyppelöihin. :D

Anteeksi, materiaaleja ei nyt viikonlopulta ole, mutta valkasta saatte sitten videota. :)