Kuntoutusviikko 5. ja viikonlopun kuulumiset

Ompas ollut huippukiva ja monipuolinen viikonloppu! Perjantaina kävin vain koulussa tekemässä enkun prelikokeen, jonka jälkeen suuntasin tallille. Ratsastin ensiksi Bella-ponilla, joka toimi paremmin kuin koskaan aiemmin! Tehtiin ympyröillä kokoamisia pääosin ravissa ja laukassa, kyllä oli taas huippua päästä rastastamaan ihan kunnolla. Bellan jälkeen kipusin Oton selkään. Tallilta menin kotiin, jossa hoidin illan 7 ja 8-vuotiaita serkkujani. Sen jälkeen lähdin vielä käymään lukiomme pikkujoulumökillä, jossa olikin melkoinen meno.. Olin kuitenkin autolla liikenteessä, joten pääsin vielä ihan suhteellisen ajoissa nukkumaankin. Lauantai koostui serkkujen kanssa leikkimisestä, talleilusta ja lautapeleistä hyvässä seurassa. Myös tänään olen tehnyt paljon kaikkea mukavaa, mm. ratsastanut Otolla ja Rossolla sekä pelannut kyllästymiseen saakka muuttuvaa labyrinttiä. Voi sitä nostalgian tunnetta! :D

Bella

 Perjantaina ja lauantaina ravailtiin samalla tavalla kuin torstaina, ainoastaan suoralla uralla muutama lyhyt pätkä. Torstain jäykkyys oli hävinnyt ja heppa liikkui jo hyvin! Selkään liike tuntui puhtaalta, ja lauantaina videolta katsottaessa myös näytti. Tietysti tässä itse tulee jo vähän luulosairaaksikin kun jokaisella askeleella miettii oliko askel normaali vai ei. Otto on kuitenkin liikkunut innokkaasti ja mielellään, joten eiköhän tämä tästä pikku hiljaa mene parempaan päin.. :)

Perjantaina sain myös klipattua Oton loppuun, aiempina vuosinahan sillä on ollut kaulan yläosassa ja pepun päällä karvat, tänä syksynä klippasin ensimmäistä kertaa kokonaan (paitsi jalat ja pää sekä satulan kohta). Otto oli jo hyvin rauhallinen, aivan kuin hommassa ei olisi koskan mitään ongelmia ollutkaan. On ollut nyt kyllä niin kiva kun on karvaton hevonen, se on sekä siistimmän näköinen että helpompi hoitaa. Ratsastaessa (kävellessä) oon käyttänyt sillä joko vilttiä pepun päällä tai Horse Comfortin luxus- villaloimea säästä riippuen. Tuo villaloimi on muuten ihan mielettömän hyvä, suosittelen kovasti, mikäli villaloimelle tarvetta on!

Kaula näyttää nyt karvattomana puolet kapeammalta ja vieläkin pidemmältä! :D

Lauantailta

Joululahjalistalla onkin nyt ratsastusloimi, sillä tuo vilttien kanssa pelaaminen on aika ärsyttävää, sekä jossain määrin hankalaakin kovemmassa vauhdissa. Yksi ratsastusloimi mulla on kyllä, mutta siinä kiinnitys tulee satulan eteen. Ongelman tästä tekee se, että mun koulusatulassa on vain yksi siipi, eikä loimea viitsi satulan alta laittaa. Estesatulan kanssa tuo loimi käy hyvin, mutta itse tykkään enemmän mennä koulupenkillä. Meidän meno on kuitenkin sen verran rauhallista tulevat kuukaudet, ettei ravailujenkaan aikana lämmike olisi pahitteeksi.

Tälläistä loimea olen toivonut, mutta sinisenä. Toivottavasti se on ihan kivan näköinen, sillä siitä väristä ei ollut kuvaa, joten en tiedä yhtään millainen sininen se on. :D

Ennen klippausta

Tänään, eli sunnuntaina ravailin hieman enemmän kuin aiempina päivinä. Olen aiemmin ravannut minuutin verran, nyt mentiin ehkä jo huimat kaksi! :D Mentiin aiempaa pidempiä pätkiä ja hieman myös kaarevia uria. Olen edelleen yli-varovainen, mikäli esimerkiksi huomaan että on tulossa vähänkin jyrkempi kaarre niin otan ennemmin käyntiin kuin ravaan siitä. Eihän meillä edes ole mitään kieltoa tehdä jyrkempiä kaarteita, mutta tuon kuukauden kävelyn jälkeen sitä alkaa varovaiseksi kaiken rasituksen suhteen, ainakin näin aluksi. Ensi viikon aikana (kuntoutusviikko 6) ravin määrä olisi tarkoitus nostaa noin viiteen minuuttiin, edelleen ravaillen loivilla teillä pienissä pätkissä. Kiinnostaisiko teitä nähdä kuntoutussuunnitelma, jonka mukaan etenemme? Olen siis itse laatinut sen muutaman ohjeen pohjalta, jotka eläinlääkäri antoi. Näin pääsemme siihen pisteeseen, jossa täytyy helmikuussa olla, kuitenkaan etenemättä liian nopeasti.

Mistä tietää, ettei hevonen ole riehunut? -Sen päällä on lumikerros, vaikkei moneen tuntiin ole satanut lunta. :D

 Tässä loppuun vielä video, jolla on muutamia ravipätkiä. Ekat on torstailta, jolloin ravattiin ensimmäistä kertaa kuukauteen. Otto on selkeesti jäykkä, mutta astuu kuitenkin yhtä pitkälle vatsan alle molemmilla takajaloilla. Lauantain videoissa meno on selkeästi jo vetreämpää ja pirteämpää. Miltä tuo liike teidän mielestä näyttää? Säätäkää mutterista laatua paremmaksi!