Lepää rauhassa rakkaani

Tuli aika raskaiden päätösten ja Otto pääsi perjantaina 14.11.2014 laukkaamaan virheimmille niityille. Olin Oton vierellä viimeiseen hengenvetoon saakka. Hetki oli raskas, mutta samalla hyvin levollinen ja kaunis, Otto nukahti kauniissa syksyisessä auringonlaskussa. Neljä vuotta ja kolme kuukautta kesti yhteinen taipaleemme. En menettänyt vain hevosta, menetin samalla parhaan ystäväni. Olen äärettömän kiitollinen jokaisesta yhteisestä hetkestämme, jotka ehdottomasti olivat tämän ikävän ja surun arvoisia.

Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän, 

yhtäkkiä huomaa se päättyykin tähän.

On paikkasi tyhjä ja korvaamaton,

ja kaipuu suuri sanaton.

Lepää rauhassa, oma pieni enkelihevoseni <3

Paljon tapahtumia, mutta vähän sanottavaa

Käytiin eilen klinikalla. Otolla todettiin oikean takajalan hankositeen menneen jälleen huonompaan suuntaan, sekä se ontui vuohisniveltä, joka oli kipeytynyt jäykän hankositeen vuoksi. Tulevaisuus on ihan auki, mutta seuraavat 1-2kk olisi jälleen luvassa kävelyä ja sitten hiljalleen kuntoutusta, mikäli jalka tuntuu paremmalta. Se täytyy kuitenkin nyt hyväksyä, että meidän kisat on nyt kierretty ja luultavasti hypyt hypelty. 

Tämä oli nyt vain tälläinen tilannepäivitys, koska tällä hetkellä kirjoittelu ei kauheasti huvita, joten luvassa saattaa olla pientä taukoa.

Staring at the bottom of your glass

Hoping one day you'll make a dream last

But dreams come slow and they go so fast

You see her when you close your eyes

Maybe one day you'll understand why

Everything you touch, oh it dies

But you only need the light when it's burning low

Only miss the sun when it starts to snow

Only know you love her when you let her go

Only know you've been high when you're feeling low

Only hate the road when you're missing home

Only know you love her when you let her go

Alavus alue-este 15.6.2014

Nyt olisi sitten esteilläkin kisakausi korkattu virallisesti käyntiin saikun jälkeen! Oltiin tänään Alavudella hyppäämässä alue-estekisoissa. Menin seuraluokan 80cm, jossa arvosteluna oli A.2.0 sekä alueluokan 90cm ihanneaika-arvostelulla.

80cm rataantutustumisessa pohdin kauan, käännänkö muutamasta kohtaa lyhyemmän tien kun siihen oli hyvä mahdollisuus. Verkassa Otto oli ihan hyvä, paikat osui hyvin, mutta sileällä Otto oli hieman pohkeen takana. Ennen vuoroani päätin kääntä lyhyemmät tiet, joka oli hyvä ratkaisu. Otto oli radalla hyvin kuulolla ja tasainen, jolloin saatiin myös pienemmistä kaarteista tehtyä tasaiset ja sujuvat. Luokassa oli joku reilu 50 lähtijää ja sijoituimme lopulta toisiksi muistaakseni yli kolmen sekunnin erolla kolmantena olleeseen ratsukkoon.

Videolaatu :s

Luokkien välissä Otto sai levähtää kopissa, sillä Powercup-karsintaluokka oli mun luokkien välissä. 90cm verkassa Otto oli sileällä hieman parempi kuin edellisessä verkassa, mutta esteillä vähän villi etenkin ovelle päin hypätessä. En ottanut kuin muutaman verkkahypyn ja sitten suuntasin radalle. Radalla laukkasin hieman paremmin eteen, mutta muutaman kerran esteen takana Otto oli hieman epätasainen. Neljän askeleen suhteutetulle toin ensimmäiselle pohjaan, enkä ollut hereillä, joten otettiin sinne yksi askel liikaa. Otto onneksi oli hereillä ja keräili näppärästi jalkansa hieman lähempääkin. Kaikenkaikkiaan rata oli mielestäni kuitenkin sujuva harjoittelumäärään nähden. Ihanneaika oli 56 sekuntia ja meidän ajaksi tuli 55,8. Kukaan ei päässyt tuon lähemmäksi ihanneaikaa, joten voitettiin luokka. :)


Kyllä olikin taas ihana päästä kisailemaan, mutta silti palo suuremmille radoille olisi kova, tuntui nuo 35cm pienemmät esteet ja seuratason tehtävät melko helpoilta.. Mutta täytyy olla iloinen siitä että ylipäänsä pystytään hyppäämään kisoissa. :)

Huomenna (maanantaina) ollaan menossa lähitallille kouluvalmennukseen ja sieltä saan luultavasti materiaalia myös tänne. Kisoistakin on kuvia, mutta en ehtinyt niitä tähän hätään ostamaan, joten näette niitä sitten myöhemmin.

Maastoesteiltä kypäräkameravideo

Pitkästä aikaa kuulumisten merkeissä! Jälleen on luvassa erittäin kuvapainotteinen postaus, toivottavasti ei haittaa. Otolle kuuluu hyvää, jalka on edelleen ollut normaali ja ollaan hyvin päästy treenailemaan. Tällä viikolla ruuvattiin Otolle nurmihokit jalkaan ja hypeltiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä tallimme ympäristössä olevia maastoesteitä. Lainasin veljeltäni kypäräkameraa, joten hieman erilaista materiaalia on luvassa, toivottavasti pidätte! 

Verkkailin ensiksi kentällä askellajit läpi ja sitten suunnattiin maastoradalle. Hypättiin oikeastaan kaikki esteet, joita oli mahdollista hypätä, suurimmat oli siis tuttarin esteitä. Aluksi tulin aina yhdestä kolmeen estettä kerrallaan ja lopuksi vielä kiersin koko radan putkeen. Otto oli melko villi alkuun, eikä pidätteet aina mennyt ihan perille saakka. Aina kuitenkin jossain vaiheessa jarrut löytyi, mutta melko ruosteiset ne kyllä oli! Otto kuitenkin hyppäsi kaikki rohkeasti ja hyvin kuten aina, joten sallittakoon pieni yli-innokkuus.

Ratsastuskuvista suurkiitos Pauliinalle!

Mitäs veikkaatte, oliko meillä kivaa? :'D

Hauta

Loppuun saatte vielä muutamia yo-kuvia, joissa osassa toki on myös Otto päässyt mukaan. Haikeaa ajatella, että lukio on nyt kokonaan ohi, mutta toisaalta on myös ihanaa kääntää aivan uusi sivu elämässä. Mitään hajua ei ensi syksystä vielä ole, mutta aika näyttää mistä itseni löydän! Nyt yritän nauttia kesästä parhaani mukaan hevosten, läheisten ihmisten ja kahden kesätyön parissa.

 Mitäs pidätte kuvista?

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Laidunkausi korkattu

Otto pääsi tänään laitumelle! Nyt ensimmäisellä kerralla herra sai olla yksikseen, mutta jossain vaiheessa se pääsee jälleen vanhojen kavereiden kanssa samaan laitumeen. Otto oli aika tylsä, ilmeisesti heinä vaan oli niin herkkua ettei paljoo juokseminen kiinnostanut.. :D Räpsin taas muutamia kuvia, mitäs pidätte?