Vuosi 2013 pähkinänkuoressa

Tammikuu

Tammikuussa treenailtiin kovasti sekä koulua, että esteitä. Koulupuolella käytettiin ahkerasti kankia ja totuteltiin niihin. Esteillä Otto oli innokas ja menevä, joka välilllä tuotti hankaluuksia treeneissä.

Helmikuu

Helmikuussa täytin 18-vuotta, aloin seurustelemaan, sain ajokortin ja tanssin wanhojen tanssit. Toiminnan täyteinen kuukausi siis! Siitä huolimatta treenit Oton kanssa jatkuivat tavalliseen tapaan ja heppa toimi hyvin.

Maaliskuu

Rankan helmikuun jälkeen olin melko puhki, joten maaliskuussa keskityttiin tavalliseen treenailuun, eikä taidettu käydä missään valmennuksissa edes oman tallin ulkopuolella. Maaliskuussa startattiin kauden ekat aluekisat Ilmajoella. Menin 90cm ja 100cm. Ysikympissä tuli uusinnassa sarjalta yksi puomi alas, metri mentiin puhtaasti ja sijoituttiin toisiksi.

Huhtikuu

 

Huhtikuussa treenit jatkuivat kotona, kisoja ei huhtikuussa ollut herpes-viruksen vuoksi. Kotitreeneissä hypättiin aiempaa suurempia ratoja ja yhteistyö pelasi hyvin. Huhtikuulta on erittäin vähän materiaalia, mistä lie moinen taantuma tullut sillä saralla.

Toukokuu

Toukokuussa kisoja alkoi olla enemmän, käytiin mm. Pietarsaaressa sekä Ylistarossa, luokkina edelleen 90cm ja 100cm. Kotikisoissa hypättiin ensimmäinen 110cm rata, arvosteluna oli piste-esteratsastus, ja kaikki esteet pysyivät kannattimillaan, sijoituskin tuli toisesta luokasta.

Pietarsaari

Pietarsaaren kotiintuomisina kaksi ruusuketta

Ensimmäinen 110cm

 Kesäkuu

Kesäkuussa lomailin viikon Kyproksella, startattiin ensimmäinen alue 110cm ja nautittiin kesäkeleistä. Otto sai vähän taukoa hyppäämisestä, koska toukokuussa oli ollut kolmet kisat peräkkäisinä viikonloppuina. Alavuden kisojen lisäksi treenailtiin kotona pääosin koulua ja humputeltiin maastossa keräten loppukauteen energiaa.

Alavus 110cm

Heinäkuu

Heinäkuussa startattiin seurakoulukisoissa Kurikassa HeB ja HeA, beestä prosentteja tuli jotain 60 ja vähän päälle, aasta 58,9%. Kisojen tuomari on tunnettu niukoista pisteistään, joten olin erittäin tyytyväinen etenkin aan tulokseen. Muuten heinäkuu kului nauttien kesän vähäisistä lämpimistä päivistä.

Elokuu

Elokuussa kisattiin Uusi-Kaarlepyyssä Pohjanmaan junioricupin finaali ja tuotiin Oton kanssa voitto kotiin. Koulu alkoi ja sen myötä viikottaiset kouluvalmennukset. Hevonen toimi esteillä edelleen erittäin hyvin, joten jätettiin estetreenit vähemmälle. Turhahan sitä on tuon ikäistä hevosta hypyttää enempää kuin tarves vaatii.
 

Uusi-Kaarlepyy

Jyväskylä

Syyskuu

 

Syyskuussa käytiin Vaasassa aluemestaruuksissa, kotiintuomisina junioreiden aluemestaruushopeaa. Alunperin meidän ei ollut edes tarkoitus aluemestaruuksiin lähteä ylioppilaskirjoitusten takia, mutta lukeminen oli hyvällä mallilla, joten lähettiin ihan ilman odotuksia testailemaan miten sujuu. Ja hyvinhän se sujui, aivan yli odotusten. :) Kotona keskityttiin edelleen enemmän sileätyöskentelyyn. Syyskuussa mulla oli ensimmäiset ylioppilaskirjoitukset, joten elettiin siis melko kiireistä aikaa.

Lokakuu

 

Lokakuussa klippasin Oton ensimmäistä kertaa tälle vuodelle. Käytiin Salossa alueiden välisissä joukkuemestaruuksista, joissa Pohjanmaan juniorijoukkue voitti kultaa. Otto alkoi tuntua hieman jäykältä kerta kerralta, ja käytiinkin eräällä klinikalla, josta saatiin kuitenkin terveen paperit. En uskonut kyseistä lääkäriä, sillä Otto ei tuntunut normaalilta, joten varasin ajan Teivon klinikalle.

 

 

Marraskuu

 

Marraskuun alku sujui koulua treenaillessa sekavin ajatuksin. Hevonen toimi hyvin, mutta aloittaessa oli usein jäykkä liikkeestään. Itse epäilin vikaa olevan oikeassa takajalassa, koska Otto astui sillä lyhyempää askelta. Marraskuun puolivälissä käytiin Teivossa klinikalla, jolloin Otolla todettiin olevan hankositeen paksuuntuma. Siitä alkoi kuntoutus, aluksi pelkällä kävelyllä.

 

klinikalla

 



Joulukuu

 

Joulukuun puoliväliin saakka saatiin ainoastaan kävellä, joten käytiin erittäin paljon maastossa, säästä ja pimeydestä huolimatta. Joulukuun puolivälissä saatiin alkaa ravailemaan minuutti kerrallaan. Joulukuun lopussa ravimäärä oli hieman alle kymmenen minuuttia päivässä. Otto alkoi hieman kerätä energiaa pitkän "lomailun" vuoksi, joten selässä sai olla valppaana mahdollisten säikähtelyiden takia.

 

 

 

 

Toivotaan, että ensivuodesta tästä vuodesta tulisi onnistunut, Otto toipuisi suunnitelmien mukaan ja pääsisimme takaisin treenailun makuun!

Erittäin hyvää alkanutta vuotta kaikille!



 

Jouluiset kuulumiset ja paljon kuvia

Postailusta tuli hieman taukoa materiaalipuutteen ja asiapulan vuoksi, mutta nyt siihen tulee muutos! Olen viettänyt rauhallista joululomaa jo reilun viikon, ja edessä on vielä toinen mokoma. Heppailua on ollut melko runsaasti, lähes päivittäin olen ratasastanut kaksi tai kolme hevosta. Otto on liikkunut hyvin, eilen ravattiin jo 8 minuuttia. Ihana päästä jo liikuttamaan sitäkin enemmän, se kyllä selvästi nauttii päästessään pikku hiljaa työntekoon kiinni. Toki edelleen ravataan vaan suoralla uralla, mutta muutaman päivän päästä siihenkin tulee muutos.

Jouluaattona kävin tallilla vain syöttämässä Otolle joulun herkkuaterian (sisältää piparia, banaania, mandariinia, porkkanaa ja leipää) ja kylmäsin jalan, muuten olin kotona perheen kanssa. Lahjojakin sain enemmän kuin oletin, sillä olin toivonut kameraa, joten en uskonut sen lisäksi saavani paljoo muita lahjoja. Kuvailin osan lahjoista, allaolevien lisäksi sain mm. suklaata, lakanoita ja sukkia, jotka jätin suosiolla kuvaamatta. :D

Sain siis Canonin EOS 100D -kameran ja siihen sen perus 18-65mm putken. Kaupanpäällisenä oli tullut tälläinen 40mm putki, kameralaukku, muistikortti sekä joku kirja

Viikonlopulta on luultavasti luvassa myös ratsastuskuvia pitkästä aikaa, niitä odotellessa! :) Tähän loppuun laitan vielä kuvia Otosta, joita näpsin tuolla uudella kameralla. Hieman on vielä asetusten kanssa hakemista, mutta ehkä se siitä hiljalleen paranee. Osittain myös blogger onnistui sabotoimaan kuvien laatua,. Jotkut kuvista on kuvattu meidän Canonin 80-300mm putkella.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

 Mikä kuvista oli suosikkisi?

Hinta-laatusuhde kohdillaan

Tässä postauksessa esittelen teille nyt kuusi mielestäni hintansa arvoista ratsastajan/hevosen varustetta. Yritin valita tähän sellaisia, joissa on oikeasti hinta-laatusuhde kohdillaan. Tietysti mullakin on paljon merkkivarusteita, jotka ovat omaa luokaansa, mutta se kyllä näkyy myös hintalapussa. Kaikki varmasti uskovat ilman selittelyitäkin, että pikeurin housut ovat mahtavia, tai että CO:n kypäräni on erittäin hyvä, joten en koe tarpeelliseksi tuoda kyseisiä tuotteita sen enempää esille. Nämä esittelemäni tuotteet ovat normaali hintatasoa, mutta ehdottomasti sellaisia, joista en luopuisi!


Globuksen suitset, 42€
Nämä suitset maksoivat 30€ kun ostin ne, nyt näköjään hinta on noussut. Näistä suitsista oli erittäin huono kuva verkkokaupassa, mutta ostin, koska ne olivat halvat, niissä oli pull-back turpahihna sekä niskassa turpis kulkee niskahihnan päältä. Nyt en vaihtaisi näitä suitsia hinnasta mistä hyvänsä pois, ja toivon ettei nämä koskaan hajoa. Hyvää nahkaa, siistit ja nahka on pysynyt napakkana. Muutaman vuoden nämä on mulla ollut, ja edelleen kuin uudet. Otsapannan olen vaihtanut Oton mukana tulleeseen timanttipantaan.
Linkki tuotteeseen

Hööksin chapsit, 49€
Nämä chapsit ovat olleet kestävät, hyvin istuvat sekä mikä parasta, ne eivät ole venyneet liian suuriksi kuten muut samaa hintaluokkaa olevat. Vetoketju on kätevästi hieman vinossa, jolloin se on erittäin helppo laittaa kiinni.
Linkki tuotteeseen

Horse Comfortin satulahuopa 39€
Satulahuovaksi ei mikään superhalpa, mutta halvempi kuin esimerkiksi equilinet. Istuu älyttömän hyvin, on siisti, kestävä ja kuivaa nopeasti. Mitä muuta voi satulahuovalta vaatia?
Linkki tuotteeseen

Tegera-hanskat, n.10€
Kyseisiä hanskoja myy esimerkiksi Hööks (hintaan 21,90€), mutta rakennusliikkeistä niitä saa puolet halvemmalla. Istuvat hyvin, ei ole liian "pönikät" ratsastukseen ja ovat erittäin lämpimät.
Linkki tuotteeseen

                                          

Steeds-talviratsastussaappaat/kengät
Mulla on tälläiset sekä saappaina, että varrellisina kenkinä, eikä enää ole varpaita paukkupakkasillakaan palellut! Saappaat on ehkä 4vuotta sitten ostettu, joten samaa mallia ei varmastikkaan markkinoilla enää ole, mutta saman tyylisiä varmasti. Tallikengät ostin reilu vuosi sitten, ne maksoivat n.40€. Saappaat ovat sisäosasta ohuemmin topatut, jolloin kontakti hevoseen on parempi, mutta paksu ulkoreuna lämmittää ihanasti. Ratsastan näillä nykyään todella paljon, on lämpimät muttei tönköt, kuten monet toppasaappaat tuppaavat olemaan.

Saappaat, pahoittelut huonosta kuvasta

kengät

Lisäksi jos nostan yhden merkin esille, se on ehdottomasti Horse Comfort. Minulla on Horse Comfortilta housut, muutamat hanskat, huopa ja kolme loimea. Kaikki tuotteet on tehty laadukkaista materiaaleista ja ovat siistejä, muttei kuitenkaan liian kalliita.

Horse Comfortin toppaloimi

Onko teillä jotakin tuotetta tai tuotemerkkiä jonka olette todenneet erityisen hyväksi?

Kuntoutusviikko 5. ja viikonlopun kuulumiset

Ompas ollut huippukiva ja monipuolinen viikonloppu! Perjantaina kävin vain koulussa tekemässä enkun prelikokeen, jonka jälkeen suuntasin tallille. Ratsastin ensiksi Bella-ponilla, joka toimi paremmin kuin koskaan aiemmin! Tehtiin ympyröillä kokoamisia pääosin ravissa ja laukassa, kyllä oli taas huippua päästä rastastamaan ihan kunnolla. Bellan jälkeen kipusin Oton selkään. Tallilta menin kotiin, jossa hoidin illan 7 ja 8-vuotiaita serkkujani. Sen jälkeen lähdin vielä käymään lukiomme pikkujoulumökillä, jossa olikin melkoinen meno.. Olin kuitenkin autolla liikenteessä, joten pääsin vielä ihan suhteellisen ajoissa nukkumaankin. Lauantai koostui serkkujen kanssa leikkimisestä, talleilusta ja lautapeleistä hyvässä seurassa. Myös tänään olen tehnyt paljon kaikkea mukavaa, mm. ratsastanut Otolla ja Rossolla sekä pelannut kyllästymiseen saakka muuttuvaa labyrinttiä. Voi sitä nostalgian tunnetta! :D

Bella

 Perjantaina ja lauantaina ravailtiin samalla tavalla kuin torstaina, ainoastaan suoralla uralla muutama lyhyt pätkä. Torstain jäykkyys oli hävinnyt ja heppa liikkui jo hyvin! Selkään liike tuntui puhtaalta, ja lauantaina videolta katsottaessa myös näytti. Tietysti tässä itse tulee jo vähän luulosairaaksikin kun jokaisella askeleella miettii oliko askel normaali vai ei. Otto on kuitenkin liikkunut innokkaasti ja mielellään, joten eiköhän tämä tästä pikku hiljaa mene parempaan päin.. :)

Perjantaina sain myös klipattua Oton loppuun, aiempina vuosinahan sillä on ollut kaulan yläosassa ja pepun päällä karvat, tänä syksynä klippasin ensimmäistä kertaa kokonaan (paitsi jalat ja pää sekä satulan kohta). Otto oli jo hyvin rauhallinen, aivan kuin hommassa ei olisi koskan mitään ongelmia ollutkaan. On ollut nyt kyllä niin kiva kun on karvaton hevonen, se on sekä siistimmän näköinen että helpompi hoitaa. Ratsastaessa (kävellessä) oon käyttänyt sillä joko vilttiä pepun päällä tai Horse Comfortin luxus- villaloimea säästä riippuen. Tuo villaloimi on muuten ihan mielettömän hyvä, suosittelen kovasti, mikäli villaloimelle tarvetta on!

Kaula näyttää nyt karvattomana puolet kapeammalta ja vieläkin pidemmältä! :D

Lauantailta

Joululahjalistalla onkin nyt ratsastusloimi, sillä tuo vilttien kanssa pelaaminen on aika ärsyttävää, sekä jossain määrin hankalaakin kovemmassa vauhdissa. Yksi ratsastusloimi mulla on kyllä, mutta siinä kiinnitys tulee satulan eteen. Ongelman tästä tekee se, että mun koulusatulassa on vain yksi siipi, eikä loimea viitsi satulan alta laittaa. Estesatulan kanssa tuo loimi käy hyvin, mutta itse tykkään enemmän mennä koulupenkillä. Meidän meno on kuitenkin sen verran rauhallista tulevat kuukaudet, ettei ravailujenkaan aikana lämmike olisi pahitteeksi.

Tälläistä loimea olen toivonut, mutta sinisenä. Toivottavasti se on ihan kivan näköinen, sillä siitä väristä ei ollut kuvaa, joten en tiedä yhtään millainen sininen se on. :D

Ennen klippausta

Tänään, eli sunnuntaina ravailin hieman enemmän kuin aiempina päivinä. Olen aiemmin ravannut minuutin verran, nyt mentiin ehkä jo huimat kaksi! :D Mentiin aiempaa pidempiä pätkiä ja hieman myös kaarevia uria. Olen edelleen yli-varovainen, mikäli esimerkiksi huomaan että on tulossa vähänkin jyrkempi kaarre niin otan ennemmin käyntiin kuin ravaan siitä. Eihän meillä edes ole mitään kieltoa tehdä jyrkempiä kaarteita, mutta tuon kuukauden kävelyn jälkeen sitä alkaa varovaiseksi kaiken rasituksen suhteen, ainakin näin aluksi. Ensi viikon aikana (kuntoutusviikko 6) ravin määrä olisi tarkoitus nostaa noin viiteen minuuttiin, edelleen ravaillen loivilla teillä pienissä pätkissä. Kiinnostaisiko teitä nähdä kuntoutussuunnitelma, jonka mukaan etenemme? Olen siis itse laatinut sen muutaman ohjeen pohjalta, jotka eläinlääkäri antoi. Näin pääsemme siihen pisteeseen, jossa täytyy helmikuussa olla, kuitenkaan etenemättä liian nopeasti.

Mistä tietää, ettei hevonen ole riehunut? -Sen päällä on lumikerros, vaikkei moneen tuntiin ole satanut lunta. :D

 Tässä loppuun vielä video, jolla on muutamia ravipätkiä. Ekat on torstailta, jolloin ravattiin ensimmäistä kertaa kuukauteen. Otto on selkeesti jäykkä, mutta astuu kuitenkin yhtä pitkälle vatsan alle molemmilla takajaloilla. Lauantain videoissa meno on selkeästi jo vetreämpää ja pirteämpää. Miltä tuo liike teidän mielestä näyttää? Säätäkää mutterista laatua paremmaksi!