Othello V: Irtojuoksutusta!

Olen ihan täysin unohtanut lisätä tänne videota siitä, kun irtojuoksutin Etnaa joskus huhtikuussa. En tiedä oliko tamma ennen irtojuossut, mutta reaktioista päätellen tyyppi ei ihan hoksannut mitä olisi tarkoitus tehdä. Juoksutin eka liinassa tammaa muutaman kierroksen molempiin suuntiin ravissa, ettei ihan kylmin lihaksin tarvitse rallittaa. Kun sitten päästin Etnan irti, se jäi vain seisomaan paikoilleen. Kun sain hätisteltyä sen liikkeelle, se tutki maneesin kulmia varmaan 5 minuuttia, ilmeisesti löytyi hyvin mielenkiintoisia hajuja. :D

Lopulta sain tamman vähän hölköttelemään, mutta ei se edelleenkään oikein tuntunut tajuavan asian ydintä. Kunnes joku naksahti sen päässä ja tyyppi veteli maneesia ympäri ihan onnessaan ja yritti kovasti viskoa etusiaan ja pukitella, mutta se oli lähinnä huvittavaa räpellystä. Jonkin aikaa annoin Etnan iloita, kunnes se siirtyi käytiin ja otin sen kiinni. Kovin oli tyytyväisen olonen tamma!

Tuo videon alku kuvaa kyllä niin hyvin tamman ihmetystä, se aina vähän matkaa käveli ja sitten jäi tuijottamaan mua kysyvästi, että mitä tässä niinku pitäis tehä. :D

Tämä viikko on kulunut treenien osalta aika kivasti. Maanantaina treenailtiin koulurataa, koska meillä on oman seuran koulukisat sunnuntaina, ja keskiviikkona hypeltiin. Väsäsin kaikkea vähän erikoista esteiden alle, sarja tehtiin lainelankuista ja oli vesimattoa ja jos jotakin. Kas kummaa, tamma hyppäsi taas ihan sata kertaa paremmin kuin tavallisesti! Normaalisti Etna ei ole hypyissä etusillaan oikein skarppina, mutta jos esteen alla on edes vähän jotain niin kintut nousee niin paljon paremmin. Olin itse aika hyvin kartalla etäisyyksien suhteen ja hevonen toimi, joten oli oikein ilo hypätä!

Eilen käytiin maastossa vähän tuulettumassa. Alkumatkan tamma kyttäsi ihan kaikkea, siis meni kyllä kaiken ohi suoraan, mutta puhisi eikä meinannut oikein edetä. Reippaasti kuitenkin kapeakin silta ylittyi, Etna on kyllä siitä kiva, että vaikka se on jännittynyt niin se kuuntelee silti hirveän hyvin kuskia. Olin justiin selittämässä Millalle, että Etna on ollut viime aikoina maastossa villimpi kuin ennen, kun voimaa ja lihasta on enemmän. Noh, yhtäkkiä etna sitten hyppäsi paikoillaan, pukitti ilmassa ja sen jälkeen jatkoi taas käyntiä eteenpäin kuin ei mitään olisikaan tapahtunut! Ei se isosti pukita, mutta taisi olla pieni protesti että löpinät sikseen ja laukkaa- kiitos. :D Ja laukkaamaanhan pian päästiinkin, laukattiin yksi aika jyrkkä mäki ylös niin paljon kun hevosista lähti. Meidän viimeaikaiset maastoreissut on ollut melko rauhallisia, joten teki tosi hyvää antaa Etnan laukata niin lujaa kun se halusi, sillä sitä on vähän jurppinut kun olen koko ajan joutunut jarruttelemaan sitä. Ja ylämäki vähän hidasti sen vauhtia, niin kuskiakaan ei alkanut hirvittämään. :'D Maaston jälkeen Etna oli kyllä hyvin tyytyväisen olonen ja pääsi palkinnoksi vielä vähän syömään tuoretta ruohoa.

Loppuun vielä muutamia kisakuvia, joita on kertynyt kevään ajalta! :)