Polleparkin 3-tason estekisat 25.4

Tänään käytiin Laukaassa 3-tason estekisoissa, koska siellä oli  2-tason luokkina 80cm ja 90cm. 80cm rata oli kivan oloinen, riittävästi haastetta (askeleen okseri-pysty sarja,  suora suhteutettu ym.), muttei silti liian vaikea. Verkka oli osittain pihalla ja osittain maneesissa. Ulkona tein ravi- ja laukkaverkkaa, hypyt otin vasta sisällä välttääkseni turhan villiintymisen,koska en ole hypännyt Etnan kanssa ulkona vielä tänä vuonna.

80cm rata oli kokonaisuudessaan suhteellisen hyvä. Ennen ekaa estettä Etna vähän kyttäsi maneesin päätyä, mutta yllättävän hyvin kuunteli silti mua. Kakkonen oli okseri, jonka alla oli valkoinen portti. Sitä Etna vähän kyttäsi ja hyppäsi melkoisella ilmavaralla. Suhteutettu meinasi jäädä kuudella ihan vähän lyhyeksi, sarjalle ponnistuspaikka jäi hieman turhan kauas. Perusradan vikat ja uusinnan ekat esteet sujui hyvällä rytmillä. Uusinnassa ajattelin ratsastaa suhteutetun viidellä, mutta en pysynyt päätöksessäni loppuun saakka, ja tultiin kuudella vähän pohjaan okserille. Viimeiselle pääsin kääntämään suunnitellusti pienemmän kaarteen, mutta laukka hieman kuoli kaarteessa ja askel tuli vähän liian pohjaan, joten siitä napattiin sitten puomi mukaan. Tuloksena siis 0/4vp, jälleen uusinnan viimeinen este koitui meidän kohtaloksi. Ajallamme ja puhtaalla radalla oltaisiin sijoituttu kolmansiksi, mutta sitä on turha alkaa jossittelemaan näin jälkikäteen.



90cm verkassa ajattelin ottaa vain pari hyppyä, jotta Etna pysyisi skarppina. Okserilla kuitenkin tuli pieni työtapaturma, ponnistuspaikka jäi ihan liian pohjaan ja rysäytettiin okserin sekaan. Etna siis yritti kieltää, joka olisi ollut ihan oikein, mutta ei ehtinyt pysäyttämään vauhtia. Aika lähellä oli, etten pudonnut, mutta Etna onneksi nosti päänsä sopivasti, niin pääsin heilauttamaan itseni takaisin penkkiin. Etnan etusuoja hieman pyörähti, joten sitä oikaistiin ja sitten päästiin taas hyppäämään. Etna selvästi hieman säikähti tilannetta, koska seuraavat verkkahypyt okserille se teki erittäin suurella ilmavaralla. Ehdin ottamaan varmaan neljä hyppyä okserille ennen omaa starttiani. Halusin ottaa mahdollisimman monta hyppyä okserille, jotta me molemmat saataisiin vähän luottoa takaisin. Se auttoi, sillä viimeiset verkkahypyt oli jo selvästi rennompia.

Radalla eka este tuli ihan hyvin, mutta kakkoselle tultiin aivan liian pohjaan. Verkan moka kummitteli ilmeisesti takaraivossa meillä molemmilla, jolloin mä en ratsastanut riittävän vahvasti pohkeella ja Etna olisi tarvinnut normaalia enemmän tukea ponnistaakseen askelta aiemmin. Hienosti tamma kuitenkin pelasti tilanteen. Kakkosen jälkeen päätin, että nyt on pakko ratsastaa ja luottaa omaan silmääni ponnistuspaikkojen suhteen. Sitten alkoikin sujumaan, eikä mulla ole loppuradasta mitään suurempaa moitittavaa. Yhdellä pystyllä Etna teki takajalkavirheen ja puomi putosi. En oikein tiedä mitä siinä tapahtui, ehkä tulin itse hypystä liian nopeasti pystyyn ennakoidessani hieman lyhyttä suhteutetun väliä. Tulos siis perusradalta 4vp.


Vaikka kumpikaan rata ei ollut puhdas, ja molemmilla tuli ratsastuksellisia virheitä, olin kisapäivään ja Etnaan tyytyväinen. Älyttömän hyvin Etna keräsi itsensä ysikymppiin, ja molemmat pudonneet puomit oli melko pieniä virheitä. Omasta ratsastuksesta löytyy aina parannettavaa vaikka ja kuinka, mutta tänään oli selvästi omasta puolesta melko ailahtelevainen päivä. Radoilla oli pätkiä, jolloin oikeasti ratsastin ja tiesin mitä teen, mutta välillä tapahtui jotain jäätymisiä, jolloin toteutus jäi vähän puolitiehen.

Huomenna sitten 2-tason koulukisoihin, jäiks!